Haastetta pukkaa!

Iih sain haasteen!! Olen sen verran itserakas, että minusta on aina kiva vastailla näihin haastekyssäreihin (ellei ne nyt mene ihan vallan mahdottoman henkilökohtaisiksi). On muuten vaikea muistaa mitä kaikkea tässä on jo itsestään paljastellut, joten elkää suuttuko jos nyt tulee jotain faktoja jotka olen jo kertonut aikaisemmin.

Tämän pienen palkinnon tarkoitus on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä jolla on alle 200 lukijaa.

Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.

Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.

Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.

Heidän pitää valita 11 bloggaaja jolla on alle 200 lukijaa.

Sinun pitää kertoa kenet olet haastanut.

1. Rakastan ompelemista, mutta vielä enemmän rakastan ompeluksieni pois antamista :D

2. Stressaan asioita ihan liikaa, mutta samalla olen tajunnut, että mitä stressaantuneempi olen sitä parempaa jälkeä saan aikaiseksi (töissä, koulussa, ompeluissa jne.)

3. Rakastan hauvaani kuin vauvaani.

4. Pelkään aina ulos lähtiessä, että kämppäämme syttyy tulipalo ja koiramme joutuu kitumaan kuoliaaksi täysin yksin, kivuissaan ja peloissaan :(

5. Osaan soittaa viulua.

6. Olen osallistunut kauneuskilpailuun jossa tulin jopa ensimmäiseksi perintöprinsessaksi (kokemus ei silti auttanut huonon itsetunnon kanssa).

7. Rakastan laulamista, mitä vaikeampi kappale sen palkitsevampaa.

8. En uskalla laulaa karaokea (paitsi hyvin harvoin ja silloinkin humalassa).

9. Lempijuomani on ehdottomasti Pepsi Max ja Coca-cola light, juon niitä samoin kuin monet juovat kahvia. Tosin kolajuomia voi vetää myös illalla ennen nukkumaan menoa.

10. Kofeiini ei vaikuta minuun piristävästi.

11. Rakastan kasvonaamioita, siis sellaisia töhniä jotka läntätään naamalle ja pestään hetken perästä pois, alta paljastuu täydellinen prinsessa! (I wish). 

Seuraaville haastetuille 11 kysymystä:

1. Milloin nauroit viimeksi ja miksi?

Nauran aika paljon ja useimmiten joko miehelle tai koiralle :D Varmaan viimeksi naurahdin kun koira pelästyi raketin poksahdusta ja meinasi tippua sohvalta.

 
2. Mistä voisit luopua samantien?

 Läskeistäni XD

 
3. Kerro kolme tyhmintä asiaa elämässäsi.

Kerään liikaa kamaa kämppäämme, en osaa siivota kunnolla, en koskaan muista mitään tärkeitä asioita.

 
4. Mistä tunnet sä ystävän?

Rehellisyydestä, luotettavuudesta ja kuuluvasta naurusta :D

 
5. Kuinka monta tuntia nukuit viime yönä?

aikalailla tasan 8 

 
6. Mistä aiheesta et voisi ikinä pitää blogia ja miksi?

No varmaan jostain kuukautiskierrosta taikka raskauden ällöttävyyksistä :D En usko, että kukaan haluaisi lukea sellaista ja toisekseen, en haluaisi jakaa myöskään kyseisiä asioita ventovieraidenkin ihmisten kanssa. Toinen olisi varmaan omasta lapsesta, ainakaan ennenkuin lapsi pääsee ikään jossa osaa itse kertoa haluaako elämänsä levitettäväksi nettiin vai ei...

 
7. Missä haluaisit olla treffeillä?

Ah treffit linnanmäellä olisi aika ihana! Tai jos olisi rikas mies, niin helikopterilento vaikka Tallinnaan johonkin kalliisen ravintolaan syömään hyvää ruokaa :P

 
8. Minne et matkustaisi vaikka siitä maksettaisiin sinulle?

No jonnekin maahan jossa on parhaillaan sota tai todella epävakaa tilanne.

 
9. Mikä on parasta parhaassa ystävässäsi?

Aitous, rehellisyys, luotettavuus, höpsöily ja että jaksaa hölöttää tyhmistäkin asioista minun kanssani :D

 
10. Minne avaruus loppuu ja mitä sen jälkeen on?

Avaruus loppuu S kirjaimeen ja sen jälkeen tulee T :P Avaruus loppuu varmaan täydelliseen tyhjyyteen, eli ei mihinkään. Eikä sen jälkeen ole mitään, ei edes tyhjyyttä

 
11. Mikä on rakkain esineesi, miksi se on niin rakas?

Tätä olenkin joutunut miettimään pitkään. Minulla kun on paljon tärkeitä ja rakkaita tavaroita, muttei oikein mitään sellaista joka olisi täysin korvaamaton... No ehkä isäni armeijasormus, sitä ei saa rahallakaan enää takaisin jos joskus katoaisi. Ja luonnollisesti se on rakas koska isäni on sen minulle uskonut (vaikka olenkin uskomattoman hyvä hävittämään tavaroita). Sormus on minulla ollutkin jo ainakin 15-vuotta. Kun olen lihavimmillani voin jopa käyttää sitä keskisormessani, mutta silloinkin se kyllä lähtee helposti, joten yleensä sormus pysyy ihan vain lipastossa turvassa :)

Ja en kyllä löydä 11 blogia joille haasteen antaisin, mutta nyt ainakin muutama.

leegolaskikummitus 

suolimutka 

Salla 

Tässä 11 kysymystäni:

1. Mitä sinulle kuuluu?

2. Tunnetko olevasi yksinäinen vai riittääkö seuraa liiaksikin asti?

3. Parhain lemmikki ikinä?

4. Kerro jotain parhaimmasta lapsuuden ystävästäsi?

5. Haluaisitko olla kuuluisa; laulaja, näyttelijä, toimittaja, kirjailija, salarakas, täysin turha julkkis, rikollinen, poliitikko vai jokin muu?

6. Kuusi parasta lukemaasi kirjaa?

7. Minkä ikäinen toivoisit olevasi tällä hetkellä? Miksi?

8. Kuinka monta elämää luulet jo eläneesi nykyisen lisäksi?

9. Uskotko edellisiin elämiin?

10. Kuu-ukko vai Marsilainen?

11. Minne menet seuraavaksi? 

Ruoan juhlaa ja paluu arkeen

Kyllä nämä syömiset on taas menneet vaikeaksi näin joulun alla. Söin niin, että mahaan oikein sattui ja närästys vaivasi joka ilta. Mutta silti söin huomattavasti vähemmän kuin koskaan aikaisemmin jouluna. Vähän ketutti oikein kun olisi ollut vaikka mitä ihanaa ruokaa jääkaapissa mutta maha ei vain vetänyt vaikka mieli olisi tehnytkin. Noh jäipä sitten jotain herkkuja syömättä, onneksi on aina ensi joulu :D

Paluu arkeen on ollut TODELLA vaikea. Tälläkin hetkellä melkein tekisi mieli mennä pöydän alle itkemään kun tekisi niin hirveästi mieli syödä, ihan mitä vain. Valitettavasti olen tänään jo syönyt kaiken sen mitä saa syödä. Toivottavasti tämä nyt taas helpottuu ja se syömättä oleminen ei ole niin vaikeaa. Jos voisi olla täysin syömättä niin no problem, mutta kun aloittaa niin ei pysty lopettamaan. Aika normaalia monilla ylipainosta kärsivillä.

Mutta vielä itselleni ja teille kiusaksi vähän kuvia meidän jouluateriasta. Juhlallisuudet oli jätetty kokonaan pois ja söimme ihan vain herkullista ruokaa television ääressä ilman sen kummoisempia järjestelyitä. Tarjolla oli Lanttulaatikkoa, perunalaatikkoa, porkkanalaatikkoa, kinkkua, herneitä, uunilohta sekä kastiketta (joka oli  muuten ihan parasta!). Kinkku oli itsepaistettu, laatikot Saarioisten äitien tekemiä ja uunilohi meikäläisen tekemä. Ei muuta. Jälkkäriksi olisi ollut omenapiiraita, mutta mahaan ei vain mahtunut. Jälkkärikonvehditkin jäi toiselle päivälle kun ei pystynyt aterian jälkeen enää syömään mitään. Aamulla herkuttelimme riisipuurolla, oikein sellaisella johon oli lisätty aitoa kermaa :D Epäterveellistä kyllä, mutta ai miten herkullista!

Tämän annoksen jälkeen tosiaan makasin maha pystyssä sitten loppu illan (kunnes oli illalla pakko ahtaa itseensä vielä vähän suklaata ja karamellejä).

Mies joi olutta ja itselleni olin ostanut herkkuskumppaa, elikkäs alkoholitonta kuplivaa nimeltä kuohuva kuusenkerkkä. Minä kun en tykkää viinistä, siideristä, lonkerosta tai mistään muustakaan niin ostin tuollaisen alkoholittoman kuplivan. Ihan hyvää mutta tykkäsin enemmän vastaavanlaisesta juomasta joka oli tehty mustaherukan lehdistä, ehdoton suosikkini! Muut maiskuttelevat viinejä, minä maiskuttelen näitä (harmikseni nämä holittomat versiot ovat vain aikas tyyriitä, kalliimpia kuin monet viinit).

Jouluisia tunnelmia.

Aivan ihana joulu jälleen. Ensin olin vanhempieni ja sisarusteni kanssa viettämässä joulua Leppävaarassa. Voi elämä sitä lahjojen määrää :D Hyvin voisi vanhemmatkin ostaa vain sen yhden lahjan per lapsi kun niitä paketteja tuli kaikille neljälle varmaan 15kpl jokaiselle. Onneksi olin kaukaa viisas ja ostin "vain" kirjoja jokaiselle. Leluja kun on niin tuhottomasti, ettei niistä jaksa kauaa olla edes kiinnostunut. Kirjoista voi nauttia sitten vielä joulun jälkeenkin :)

Itse olin myös ollut erittäin kiltti sekä ystäville, että perheelle :D Lahjoja tuli paljon ja kaikki olivat ihania ja minulle sopivia (perheeni ja ystäväni joko tuntevat minut erinomaisesti TAI en malta olla hiljaa toiveistani kun aloitan joulusta puhumisen jo lokakuussa). Tänään vielä tiedossa miehekkeen kanssa jouluillallinen ja elokuva, joulun paras hetki (heti lahjojen avaamisen jälkeen). Ja tunnetusti tykkään kuvailla ja mikäs sen mukavampaa kuin kuvailla lahjoja joita on saanut. Isot kiitokset vielä kaikille ystäville ja perheelle, olette ihan parhaita (olette kyllä parhaita ihan muutenkin vaikka ette lahjoja ostelisikaan XD).

Mieheltä ja ystävältä saadut nuket. Monster High Rochelle Goyle oli ihan toivelistalla, Belle oli täysi ylläri :)

Siskon ja äiteen hankkimat lahjat Disney Storesta :P

Lisää lahjoja siskolta ja äiteeltä, rakastan tumppuja (etenkin itse tehtyjä) sekä pipoja :P Pinkit tumput tietysti miehekkeeltä ;)

Sitten tuli kaksi toive elokuvaa joista tuota Kaksin karkuteilla, olen jo pidempään itselleni huokaillut <3 aivan ihana lahja! Avokilta sitten Brave sekä Päätön ritari-kirja. Kauhua keskiajalta :P Ja tottakai pitää sitä jotain pientä hemmottelua aina jouluna myös joten Morrelta saatu pakkaus jossa suihkugeeli ja lotion (ihana tuoksu <3).

Veljeltä taattua Nokia laatua, elikkäs Nokian Blue tooth kuulokkeet, piti olla pinkit mutta sainkin turkoosit, onneksi turkoosi on myös ihan väri :)

Äiteeltä lisää Disney Store tavaraa tällä kertaa Jörö-mukien muodossa, toinen on avokin. Ja Morrelta kaksi lemppari muumihahmoa eli Mymmeli ja Nuuskamuikkunen <3

Mieheltä vielä medaljonki johon saa laitettua Hauvelssonin kuvan XD Sain myös vielä aamutakin ja pientä härpäkettä lisäksi (pienet härpäkkeet on ihania) mutta niistä en nyt ottanut kuvaa tällä kertaa.

Ja tietysti myös Minka ja hänen lahjansa, peti, pöllötyyny, siili (Minkan hyvältä ystävältä Mirkulta) ja kettu jonka toinen silmä on jo revitty. Herkkuja neiti sai myös ja paljon pusuja ja haleja. Jälleen kerran karvaturrimme oli kaikista innokkain lahjojen avaaja, meinasi avata mamman ja papankin lahjat samalla kun omiaan nuuskutti XD Lopuksi kuvassa tietysi Minka joka ei uskalla mennä vielä uuteen sänkyynsä :P

Huomenna sitten toivottavasti kuvia juhla-illallisestamme (jos muistan ottaa kuvia).

Hyvää joulua!

                                       (Klikkaa hauvaa niin näet kuvan suurempana!)

Joulukuusi

Meidän toinen joulukuusi joka sijaitsee olohuoneessa, elikkä se aito ja oikea kunnon joulukuusi :D Lahjoja ei nyt hirveästi ole, mutta siinä onkin vain kahden ihmisen ja koiran pakettikasa. Edelleenkään kuusi ei ole koristeltu mitenkään kovin kauniisti, en vain saa aikaiseksi sellaista lehtien kirvoittamaa perfect christmastree tyyliä, mutta näillä mennään. Ainakin tänä vuonna se on aito (ensimmäistä kertaa omassa kodissa aito kuusi). Tuoksu on muuten mieletön! Jotenkin kuvassa näyttää muuten ihan pikkuiruiselta tuo kuusi, mutta oikeasti se on aika massiivinen... Olohuoneemme on vain liian iso XD

Kuva myös pienestä unisesta jouluhauvasta <3

Puntariperjantai!!!!

Puntariperjantai luvassa jälleen!!!

Painoa tippunut hikiset 500g ja senttejä ei ole lähtenyt sitten viime viikon. Nyt täytyy kyllä tunnustaa, että pari päivää on mennyt ihan harakoille ja on tullut syötyä varmaan reilusti yli sen 1600kcl joka on minulla ihan ehdoton yläraja. Syön siis päivittäin 800-1600kcl. Aika hyvin on kuitenkin pysynyt semmoisessa 1000-1200kcl. Mutta silti olisin toivonut toki suurempaa pudostusta. Mutta ainahan sitä toivoa saa. Toisaalta olen hyvin iloinen, ettei paino ole noussut vaan laksenut kuitenkin jonkin verran. Pienikin miinus on kuitenkin miinusta :)

Mutta näillä sitten jatkossa ja katsotaan miten on ensi perjantaina käynyt joulun takia. Toiveena olisi, ettei paino nousisi. Laskua en uskalla toivoa villeimmissäkään unelmissani XD Mutta jos samana pysyisi. Tosin olen henkisesti jo varautunut siihen, että paino saattaa kyllä hyvin noustakin. Sitten vaan taas kuria päälle ja ne ylimääräiset äkkiä pois ja homma jatkuu niinkuin tähänkin asti :) Kokonaispudotus on nyt 7kg ja koska en ensimmäisellä viikolla itseäni punninnut ollenkaan voi tuo lukema tosiasiassa olla suurempikin eli lähellä 10kg. Että onhan sitä nyt vähän jo tippunut tuota läskiäkin. Senttejä saisi vielä lähteä, etenkin kun olen nyt sitä liikuntaakin lisännyt. Mutta kyllä senkin aika vielä tulee :)

Eli periaatteessa ihan positiivinen fiilis vaikka olisi ollut kiva tiputtaa enemmänkin :)

EDIT: Pakko vielä lisäyksenä laittaa tähän kun avasin yhden joululahjoistani (antajan luvalla). Ystäväni oli tehnyt aivan mielettömän hienon metsäisen maalauksen! En aluksi edes tajunnut, että maalaus oli tosiaan kaverin tekemä ja kun tajusin se näytti vieläkin hienommalta. Todella upea taideteos. Yrittäkää olla välittämättä salamavalon aiheuttamasta valkoisesta pallosta keskellä polkua sekä yllä näkyvistä kattolampuista jotka  heijastuvat myös lasissa. Luonnossa maalaus on hieman tummempi.

Läskiä lotinaa ja... Jauhelihaa sekä kasviksiaaaa!

Huaah! ALkaa tämä laihduttaminen nyt tökkiä aika pahasti. Nutriletti tulee jo korvista ulos ja ei oikein keksi mitään ruokaa mitä ei olisi jo kokeillut. Lanttu on ihan hyvää, mutta pelkään, että alkaa tulla kohta korvista ulos jos sitä syö koko ajan kastikkeiden tai lihan kanssa. Tänään kokeilin paistaa kiinankaalia (jossain oli ehdotettu tätä jos tekee vaikkapa paskaa (EDIT: eli siis pastaa XDXD) kovasti mieli). No joo tuskinpa teen toista kertaa, ei ollut kovin kummoista. Ehkä jos olisi mukaan laittanut vaikka pekonia tms olisi ollut vähän maukkaampaa. Nyt vain mausteiden kera ei ollut kovin kummoista mössöä :D

Muutenkin ahdistaa ajatella, miten vähän sitä ihminen loppupeleissä voi edes syödä päivän aikana. Viisi kertaa pitäisi syödä mutta annokset pitäisi olla sitten niin pieniä, ettei missään vaiheessa lähde se nälkä. Esim välipalaksi tasan yksi omena tai leipä tms. Itse ruokaan menee tuhottomasti kaloreita, vaikka ei laita yhtään maitotuotteita, rasvaa tms. Eikä niitä raakoja vihanneksiakaan nyt koko päivää viitsi syödä.

Sairaalassahan tuo ruoan kalorimäärä on päivässä 1500kcl mutta ihmettelen miten siihen on saatu noin vähän kaloreita ympättyä, tosin siellähän syödään vain se 4 krt. päivässä. Aamupala (pari desiä puuroa ja yksi leipä leikkeen ja vihannesten kera), lounas, päivällinen ja iltapala (yksi leipä ja jogurtti tms.). Tuohonhan kuuluisi vielä yksi välipala mutta sitä ei sairaalassa jaeta vaikka se paperissa seisookin. Niin ja sekä lounaan, että päivällisen kanssa saa aina jonkin jälkiruoankin vielä. Tuo satsi piti meikäläisen yöllä hereillä sen takia, että oli koko ajan niin hirveä nälkä, vaikka sitä ruokaa saikin. Laihtumista kyllä tapahtui, mutta koko päivä hääri sen ympärillä, että koska sitä ruokaa taas saisi ettei mahassa kiertäisi koko ajan niin pahasti.

Äh hullujen hommaa tämä syömisten pakkomielteinen miettiminen. Eikä koskaan saisi enää syödä herkun herkkua, koska niissä niitä kaloreita vasta onkin. Ahdistavaa ja hyvin lannistavaa. Etenkin nyt kun yritän pitää kalorit sellaisessa "tasaisessa" 800-1600 kcl päivittäin niin sitä kyllä huomaa, ettei tuon 1600kcl kanssa paljoa syödä. Kolme kertaa päivässä kunnolla ja siinä se onkin. Siihen jos vielä jotain jälkkäriä tms yrittäisi ympätä niin eipä onnistu :D Tosin minähän syön vain sen yhden normi aterian päivässä ja muutoin olen joko syömättä, syön Nutriletteja tai jos oikein tekee mieli, niin jotain pientä herkkua (kuten vaikkapa Bubble Tea XD). Mutta voin kertoa, että nälkä tässä kyllä on koko ajan, enemmän tai vähemmän.

Tässä vielä kuvaa tämän päivän "herkullisesta" ateriasta. Jauhelihaa (mausteita) kiinankaalia paistettuna ja herneitä sekä n. 30g raejuustoa joka ei nyt lautaselle kerennyt kuvausta varten :D Kuinkahan paljon tässä satsissa on jo kaloreita? 500? Yksi kaveri jossain vaiheessa kommentoi, että ateria jossa on 500 kcl on jo aika tuhti ateria... Ei muuten oikeasti ole :D Se on aika kevyt ateria ja "normi" ateriassa on enemmän etenkin jos siihen lisää vielä pakolliset 2 viipaletta leipää ja lasin maitoa.

Bubble Tea

Maistoin ensimmäisen kerran elämässäni juomaa nimeltä Bubble Tea. Kuulin mokomasta muutamia kuukausia sitten ensimmäistä kertaa jollain keskustelupalstalla jossa jutusteltiin aasialaisista jutuista. Siellä sitten joku kertoi tästä teestä ja tänään koin melkoisen shokin kun huomasin, että mokoma on tullut ihan tänne meille kotosuomeen!!! Eli nyt sitä saa :D
Tämä on ihan törkeä mainos josta minulle ei makseta yhtään mitään, mutta haluan, että ihmiset löytävät kyseisen paikan jotta asiakkaita riittää. Näin ollen minun ei tarvitse enää luopua tästä omituisesta pallojuomasta :D

Juoma oli poksahtelevaa ja erittäin hauskaa sekä tietysti hyvää (ainakin versio jota itse join) Noita helmiä saa valita itse oman maun mukaan mitä laitetaan joskin tuo Tapioka on se yleisin. Kyseisen paikan Facebook sivut: https://www.facebook.com/BubbleTeaHelsinki?fref=ts

Wikipedia kertoo näin:

Bubble tea, also known as pearl milk tea, boba milk tea, or boba is a tea-based drink invented in tea shops in Taichung, Taiwan, during the 1980s. Most bubble tea recipes contain a tea base mixed with fruit or milk. Ice-blended versions are usually mixed with fruit or syrup, resulting in a slushy consistency. Most bubble teas come with small chewy tapioca balls (粉圓, fěnyuán), commonly called "pearls" (珍珠, zhēnzhū) or "boba" (波霸, bōbà).
There are many variants of the drinks, and many kinds of types are used and ingredients added. The most popular bubble drinks are bubble milk tea with tapioca and bubble milk green tea with tapioca.

^{Nyt kaikki vain kokeilemaan :D}

Joulu tulla jollottaa!

Jaa-a tässä nyt sitä joulua sitten vain odotellaan rauhassa. Kaikki lahjat on pakattu jo aikoja sitten, kortit lähetetty, kämppä siivottu ja ruoat hankittu. Enää ei tarvitse muuta kuin nautiskellen odotella joulupukkia ja sitten aattona paistella kinkku jne. Tänä jouluna hankitiin ensimmäistä kertaa ihan oikea joulukuusi. Aivan ihanan huumaava tuoksu kyllä tulee oikeasta kuusesta. Harmikseni vain illalla nukkumaan mennessä muistin, että miksi vanhempani vuosia sitten siirtyivät muovikuuseen ja miksi minulla itselläni ei ole koskaan aikaisemmin ollut oikeaa kuusta. Olen allerginen kuusille... Että näin, ehkä nyt kuitenkin tämän joulun pärjään tuon kuusen kanssa ilman, että kuolen :D Toivottavasti ainakin, olisi aika ikävää heivata se pellolle kun ei olla vielä edes koristeltu sitä.

Jouluhulluudessani päätin laittaa joulukuusen myös tänne "omaan" huoneeseeni. Semmoinen pikkuinen ja vihreä ja ihan muovinen, vaaleanpuna-valko-musta-koristeilla. Olohuoneen kuusi saa varmaan sitten punaiset ja lilat pallot sekä hopeiset koriste nauhat. Kaksi kuusta yhdessä pienessä asunnossa on ihan liikaa, mutta so what :D Ei haittaa!

Tapasin taas vanhaa ystävää joka tuli käymään tänään. Hän aikoo tehdä yhdelle nukeistani turnyyri-puvun. Olen ihan innoissani. Kyseinen ystävä on erittäin kätevä käsistään ja ompelee kuin ammattilainen. Hän on erityisen kiinnostunut historiallisista asuista ja onkin tehnyt itselleen monia. En malta odottaa millainen uskomaton taideteos häneltä kehkeytyy, laitan kyllä sitten kuvaa tällekin blogille :)

Mikähän siinä on, että yrityksistä huolimatta en koskaan saa omaa kuustani näyttämään yhtä kauniilta ja hienolta kuin lehdissä ja elokuvissa?!?!

Puntariperjantai!!

Mjaahas. Painoa tippunut huimat 200g, eli ei paljoa mitään. Senttejä lähtenyt pikkaisen, muttei mitään huomattavaa muutosta
VY: 95 (-2) Kaikenkaikkinen pudotus 8cm
RY 113 (-2) Kaikenkaikkinen pudotus 6cm
LY 129 (+4) Kaikenkaikkinen pudotus 4cm

tämä lantio nyt ihmetyttää kun se heittelee koko ajan tuon 130-125cm välillä eikä siitä pienene sitten kuitenkaan yhtään. Mistä lie moinen johtuu. Hieman olen TAAS pettynyt, mutta parempi tämä toki kuin ei mitään.  Hidastahan tämä on, paljon hitaampaa kuin olisin luullut mutta ei kait aina voi voittaa :D Toisilla lähtee helpommin ja toisilla sitten ison tappelun kanssa vasta. Voi toki olla, että tuohon painoon ja sentteihin vaikuttaa se, että olen tällä viikolla alottanut sekä uimisen, että kahvakuulailun. Nesteet kerääntyy hetkellisesti, lihakset kramppaa jne. En tiedä onko tämä kaiken vaivan arvoista mutta noh, katsellaan taas ensiviikkoa :P Parempihan tämä on toki kun ei mitään!

Netti-etiketti, onko sellaista?

Hellouta taasen. Hohhoijaa kun tyhmät ihmiset netissä taas ärsyttävät oikein kunnolla. Ja myönnän joo, olen ehkä vähän liian helposti provosoituva ihminen, etenkin kun on netin värikkäästä maailmasta kyse :D On se jännä, että joidenkin ihmisten mielestä on jotenkin mukavaa ja normaalia pahoittaa toisten mieliä omilla kommenteillaan. Surullisinta on se, että nettikiusaaminenkin katsotaan ihan normaaliksi toiminnaksi jota kaikki harrastavat. Tai näin ainakin netissä liikkuvat ääliöt haluavat ihmisten luulevan.

Miksi sitten ihmiset ovat netissä niin ilkeitä ja inhottavia? Saavatko he kenties jotain ylemmyyden tunnetta kyseisestä asiasta vai onko se oma elämä vain niin paskaa, että pitää tehdä muidenkin elämästä paskaa? Yhdellä blogilla joku kommentoikin tähän, että ei hänen elämänsä ole paskaa ja hän on ihan onnellinen, tykkää vain käydä ilkeilemässä ihmisten blogeilla jne. Oikeasti ei voi olla ihan kaikki muumit laaksossa ihmisella joka ajattelee noin.

Jaksaakseen tätä netin ihmeellistä maailmaa ihmisen täytyy olla todella kovanahkainen ja pystyä olemaan välittämättä muista ihmisistä. Sellaisille olen kateellinen, koska itse olen suhteellisen herkkänahkainen, ja vaikken sitä sanokaan loukkaannun aika helposti sekä itseni, että muiden puolesta. Olen vain tyytyväinen siitä, että yksikään anonyymi netti kiusaaja ei ole VIELÄ blogiani bongannut, tai jos on niin on ainakin pysytellyt hiljaa. Vaikka olisi aika helppoa lyödä lyötyä ja kertoa kuinka sitä oma elämä onkaan parempaa kuin minun elämäni. Niin no, se ei varmasti tule kenellekään yllärinä :D

Mutta mistä näitä ihmisiä oikein sikiää kun en ole koskaan mielestäni livenä tavannut ketään sellaista joka huvikseen käy muita haukkumassa... Vai onko kyseessä kenties joku teinien oma hupi johon me vanhemmat emme vain pääse oikein mukaan. Hauku lähimmäisesi lyttyyn niin saat siitä itselleni ainakin hyvän mielen. En kyllä tajua, miten tuo toimii mutta ihan miten vain :D
Ehkä uuden vuoden lupaukseni voikin olla, että yritän antaa mennä ihmisten ilkeilyiden ja pahuuden toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Antaa idioottien pauhata sydämensä kyllyydestä jos se jotenkin heidän oloaan parantaa. Mutta niinhän se on, että tämä meidän nyky-yhteiskuntamme ei ole tarkoitettu herkille, kilteille ja empaattisille ihmisille.

EDIT: löysin hyvän artikkelin tästä kyseisestä aiheesta, vuodelta 2011 mutta pätee varmaan edelleen.
City-lehden artikkeli anonyymeistä haukkujista.

Jouluasiaa.

Ihanaa joulua tässä kovasti jo odottelen. Monellehan tämä joulunaika on ihan tuskaa, stressiä ja kauhua mutta minä kyllä nautin täysin siemauksin. Tietysti vähän stressaan mitä ostan kenellekin lahjaksi, mutta siinäkin suurin stressi on raha, ei mielikuvitus. Mutta tällä kertaa olen saanut rahat riittämään oikein mainiosti ja onnistunut tinkimään juuri siellä missä on varaa tinkiä :) Eli uskon, että tiedossa on oikein mukava joulu. Tänä jouluna vietämme perheen kesken joulua siskoni talossa, ensimmäistä kertaa. Yleensä homma on hoidettu veljeni talossa. Vaihtelu virkistää, mutta jotenkin olen jo tottunut noihin jouluihin veljen luona joten olo on ehkä vähän orpo. Siskolla on toki kolme pientä tyttöä joten hänelle on paljon helpompaa pitää joulu omassa kodissa, ettei tarvitse ravata sinne sun tänne. Jouluksi kokoonnummekin oikein suurella porukalla, veljeni ja hänen perheensä, äiti, isä, Siskoni ja hänen perhe sekä vielä tätini ja hänen perheensä :D Eli tilaa pitää olla reilusti meitä kaikkia varten.

Eniten kuitenkin odotan avokin ja Minkan kanssa vietettyä omaa pientä perhejoulua. Se vietetäänkin sitten 25pv. ja odotan jo innolla mitä mahtaa hauvelsson sanoa joululahjoistaan. Se on meistä kaikista innokkain joululahjojen avaaja :D Ja kaikki mitä karvaturri saa, se tykkää. Ei koskaan marise, ettei saanut sitä tai tätä :P Siksi tuolle pikkuiselle onkin tiedossa isoin paketti, joka sisältää uuden pedin ;) Pistetään myös pöytä koreaksi ihan vain meille kahdelle ja katsellaan varmaan jotain jouluisia elokuvia samalla kun herkutellaan joulupöydän antimilla. Eli rentouttavaa ja mukavaa yhdessäoloa tiedossa. Mikä onkin tarpeen edellisen päivän jouluhärdellin jälkeen XD

Tänään tulivat myös ensimmäiset joulukortit, joten oli pakko niistä napata kuvaa :P Yleensä en kortteja lähettele kenellekään mutta tänä vuonna oli pakko tehdä poikkeus kun keksin aivan mahtavan aiheen joulukorteille :P

Lapsen ja nuoren asema sairaanhoidossa

Teksti on ihan turhan pitkä, ei sisällä kuvia mutta goreja kuvailuja kyllä, joten jos olet kovin herkkä, niin ei kannata lukea eteenpäin.

Tuli tässä vain mieleen erinäisiä asioita joita minulle on lapsena sairaalassa tapahtunut, tai lapsena ja nuorena (14-22v.). Jotenkin tuntuu, että ainakin omalla kohdalla minua on sairaalassa kohdeltu vähän miten huvittaa sen takia, että olen ollut lapsi tai nuori. Lastenklinikka oli aikamoinen painajaispaikka etenkin minulle joka tiesin hyvin oman sairauteni ja olin aika valveutunut omista hoidoistani ja vaivoistani. Kerran jouduin sairaalaan kun oksensin niin hirveästi, ettei sille tullut ollenkaan loppua ja mahakivut olivat hirvittävät. Sairaalassa sitten ensimmäisenä minulle pakotettiin nenämahaletku vaikka sanoin, etten sitä halua. No oksensin sen pariin otteeseen pois ja sen jälkeen aloin jo väkivaltaisesti puolustautua ettei tuota kidustulaitetta enää laitettaisi. Seuraavaksi olikin osaston lääkäri ehdottelemassa peräruisketta jotta ummetustukos saataisiin pois!!!! Siis jos lapsella on niin tulehtunut paksusuoli, ettei siellä pysy enää mikään niin sinnehän ei herranjestas saa laittaa mitään peräruiskeita! Ja etenkin jos on tukoksesta kyse, niin peräruiske on hengen vaarallinen. No aikamme tapeltuamme äitini kanssa lääkärin kera, tulikin oma lekurini joka on juuri minun sairauteeni erikoistunut ja läksytti kyseisen lääkäriporukan aika kirpein sanoin meidän edessämme. Minulle EI laitettu peräruisketta.

Toinen tapaus oli maksabiopsia johon jouduin saatuani pahemmanlaatuisen maksatulehduksen lääkkeistä joita kerkesin ottaa ihan muutaman pillerin vain. Ennen biopsiaa pyysin rauhoittavaa lääkitystä ja minulle kerrottiin, että saan sen sitten paikan päällä. No kun minut oli kärrätty paikan päälle, kerrottiin etten saa mitään lääkityksiä koska ne olisi pitänyt ottaa jo osastolla puolituntia etukäteen. Ei sitten muuta kuin biopsiaan niiltä sijoiltaan. Jostain kumman syystä lääkäri joka tuli piikin maksaani ampumaan oli sitä mieltä, että se on parasta tehdä hiiskumatta ja salakavalasti, etten kerkeä vain reagoida koko hommaan. No ajatus kusi aika pahasti kun jo siitä pyssystä kuului niin paha ääni, että pelästyin ja luonnollisesti hätkähdin jolloin kolme hoitajaa alkaa huutaa ettei saa liikkua. NO kukaan ei ylläty, että ampu meni vähän vikaan jo jouduttiin ampumaan uudestaan. Tässä vaiheessa sain tietysti paniikkikohtauksen. Aloin täristä ja kuunnella pakonomaisesti lääkärin jokaista askeltakin, että tietäisin koska ampu on tulossa. Hoitajat huutavat yhtäaikaa, ettei voida suorittaa koetta loppuun jos en heti rauhoitu. "ota itseäsi nyt niskasta kiinni, sinulla on vain paniikkikohtaus se menee ohi kun vaan haluat". No aijaa...  Lopulta sitten lekuri sai toisella ampumalla osuman oikeaan paikkaan ja maksastani saatiin hyvä palanen. VIeläkään en tajua, miksi se ampuminen piti niin salakavalasti tehdä, että aiheutettiin ihan turhan takia paniikkikohtaus ihmiselle. Ja syy oli tietysti vielä minun, kuinka kehtasin potilaana olla niin inhottava, että sotkin heidän aikataulunsa paniikkikohtauksella (joka oltaisiin voitu estää sillä rauhoittavalla lääkityksellä.

Kolmas juttu on nämä ihana suolistotähystykset. Siihen asti kun olin lastenklinikalla tähyt tehtiin aina nukutuksessa. Kun sitten siirryin aikuisten puolelle 16-vuotiaana, täyhjä ei tehty enää nukutuksessa eikä niihin saanut mitään rauhottavaa tai kipulääkitystä ilman hirveää tappelua. Ja sairas 16-vuotias ei jaksa tapella. Ja voin kertoa, että kyseinen tutkimus on aika kivulias vaikkei suolessa olisi edes mitään vikaa. Nykyään kyllä sanon heti suoraan, että minä en tutkimuspöydälle mene ellen saa kunnon lääkkeitä. Edelleen monet yrittävät selitellä, että homma on ohi ennenkuin huomaankaan ja ettei sen pitäisi sattua (koska minulla ei ole enää sitä paksuasuolta). Ihmettelen, että eivätkö ne lekurit ole huomanneet, että olen kyseisessä tutkimuksessa käynyt 14-vuotiaasta asti vähintään 2krt vuodessa joten tiedän TASAN tarkkaan sattuuko se vaiko ei. Mutta kait ne lääkärit tietävät senkin paremmin.

Muistan myös kuinka ensimmäisten suolistoleikkauksieni jälkeen, kun minulle oli laitettu avanne, avanteen pää meni kuolioon. Äitini huomasi sen ensimmäisenä, hänestä suolenpää ei ollut terveen värinen. Hoitajien mielestä se oli täysin normaali. No siinä sitten nousi kuume ja alkoi olla kipuja. Täysin normaalia. Äitiä ihmetytti nyt jo melkein musta suolenpää joka törrötti mahastani... Sitten iski se kipu. Kipu on liin paha, että huusin kurkkusuorana kuin leijona! Äitinikin pelästyi niin, että meni täysin toimintakyvyttömäksi. Onneksi hoitajat kuulivat ja juoksivat äkkiä katsomaan mikä on hätänä. No ketään tuskin ihmetyttää, että suolenpää oli tosiaan mennyt kuolioon. Ei muuta kuin hätäleikkaukseen pikapikavauhtia. Ja arvatkaa sainko mitään kipua lievittävää? Enpä tietenkään. Olin tällöin siis 15-vuotias ja lastenklinikalla vielä hoidossa.

Näitä mahtavia sattumia on kyllä ollut enemmänkin, mutta tässä ensimmäiset jotka tulevat mieleen... Ihan parhain moka ikinä on kyllä ollut tuolla lastenklinikalla kun aloitin 14-15 vuotiaana kortisonilääkityksen ja lihosin ja turposin aivan mielettömäst ihan parissa viikossa. Meillä oli sitten kontrollikäynti sairaalassa ja kun lääkärini näki minut hänen ensimmäiset sanansa olivat (oli siis joulukuu ja joulu oli ihan oven takana) "näytät kyllä ihan siltä kun olisit syönyt kokonaisen kinkun kerralla!!!" Onpas fiksua sanoa noin 15-vuotiaalle tytölle joka ilman turvotuksiakin joutuu kamppailemaan ulkonäkönsä kanssa joka päivä. Samana päivänä ilmoitimme muuten kouluun, etten ole tulossa loppuvuonna tunneille ollenkaan. Että näin.

Puntarilauantai

Puntariperjantai meni ja tuli ja nyt vasta lauantaina kerkesin punnita itseni aamulla. Tosin olin eilen syönyt aika raskaasti ja aamulla kerkesin jo juoda aamupalankin ja silti tulos oli: -2kg!!!! Ai jee :D Sentit ovat hieman surullisempia, mutta eiköhän nekin sieltä ala pienentyä taas jossain vaiheessa :P
VY: 98 cm (+1cm)
LY: 125 (-4cm tai toisin sanoen takaisin siinä missä jo oltiin kaksi viikkoa sitten)
RY: 113cm (-2cm) ainoa joka tasaisesti laskee.

Mutta tosiaan tähän laihtumiseen on auttanut se kun aloin syödä sen normi ruoan kerran päivässä ja lisäsin pikkuisen niitä rasvoja ruokavalioon. Nyt tippuu paino about samoissa merkeissä kuin mitä kaverilla joka on täysi pusseilla :) Yksilöitä tosiaan ollaan kaikki niin ei se pelkillä pusseilla olo vain sopinut minun kropalle. Mutta nyt menee ihan hyvää rataa, sen 1kg viikossa kun saisi olisi aika jees, mutta toki se paino ei tätä vauhtia tipu ikuisesti, eli hiljentymistä varmasti tulossa jossain vaiheessa. Mutta nyt kuukauden kokonaispudotus on sen 5.5kg joista 4kg viimeisen kahden viikon aikana :P
Vielä kun semmoisen 5kg saisi pois niin uskon, että ihmiset alkaisivat jo huomata tätä painon tippumista. Näissä läskeissähän tuo 5kg ei vielä paljoa mihinkään suuntaan näy. Mutta ehkä kohta ;)

Tunnustus.

Haihattelijalta tuli sopivasti pieni tunnustus joka on siis tällainen:

A BLOG WITH SUBSTANCE!

Tunnustuksen säännöt ovat seuraavat:
- Jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
- Ilmoita heille tunnustuksesta
- Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi



Eli nyt sitten kahdeksan asiaa itsestäni.

1. Olen pakana, eklektinen sellainen. Joskus kutsun itseäni myös noidaksi ja olen erittäin kiinnostunut Wiccalaisuudesta. Wicca en kuitenkaan ole.

2. Rakastan käsitöitä (etenkin käsin ompelua) vaikka en ole kovin kummoinen siinä :D

3.  Pelkään koiria ja silti omistan sellaisen :P

4. Rakastan lahjojen saamista, mutta vielä enemmän niiden antamista.

5.  Yritän noudattaa mahdollisimman hyvin Paleo-dieettiä (en kuitenkaan hullun orjallisesti).

6. Rakastan uimista yli kaiken ja vastoin kaikkia odotuksia, olen aika hyvä siinä.

7. Kaljut miehet ovat mielestäni seksikkäitä.

8. Käytän mielummin mekkoja ja hameita kuin housuja (tällä hetkellä).

Ja blogit joille jaan tämän samaisen tunnustuksen ovat:

Tuulenkuje, Morre, värikäs elämäni, leegolaskikummitus ja Masennuksen kourissa

Lunta tulvillaan on raikas talvisää...

Ei liinakkommekaan nyt enää talliin jää... Tänään heräsin suht ajoissa kun oli ihan sellainen jouluinen fiilis. Sitten kun uloskin katseli niin siellähän sataa taas lunta! Ihanaa :) jos joku ei vielä tiedä, niin rakastan talvea ja lunta, se on vuodenaika jolloin vasta herään kunnolla henkiin. Itsenäisyyspäivän kunniaksi tehdään ystävän kanssa karitsapataa lanttumuusin kera, jälkkäriksi vähän marjapiirakkaa joka on tehty osittain paleosti. Hiilareita ja kaloreita silti tiedossa, mutta eipä se yksi päivä mitään tapa kunhan kohtuudella maistelee.

Nyt kyllä tekisi mieli mennä tuonne ulos lumeen temmeltämään, mutta kun ei vain jaksa. Huomasin muuten, kun olen taas aloittanut uimisen, että entisen 2km 250m ennätyksen sijaan jaksan uida hikiset 500m :D Loppuu vain kaikki energia lihaksista eikä vain jaksa. Syytän tätä vähäkalorista dieettiä moisesta. Mutta toki 500m on parempi kuin ei mitään, mutta kaiholla muistelen niitä aikoja kun siellä vedessä jaksoi sen 1h 20min lillua. Vauhtikin on hidastunut, en enää voi mennä nopeiden uimareiden radalle, mutta ehkä se kunto tästä vähän nousee kuitenkin vielä. Tuskin tuohon 2km asti kuitenkaan yllän ennenkuin alan taas syömään vähän enemmän kaloreita, mutta kyllä se kerkeää.

Meillä on aina paha tapa unohtaa parvekkeelle jos jonkinlaista tavaraa. Sitä kun ei ole katettu, niin kaikki kama on aikalailla luonnon armoilla. Nytkin siellä on koiran sänky, matto ja tuolien tyynyt koska kumpikaan meistä ei vain saanut aikaiseksi haettua niitä pois ennen lumen tuloa. Nyt kun parveke on lumen peitossa, niin sinnehän ei pääse edes puskutraktorilla :D

Joten oikein lumista ITSENÄISYYSPÄIVÄÄ kaikille lukijoille!! Sekä tietysti rakkaalle suomenmaalle :)

Gagnam Style

Tätä on nyt kovasti harjoiteltu, tanssia siis ei laulua XD Tosin sitäkin voisi yrittää... Korea kuulostaa aika mielenkiintoiselta kieleltä... Avokki muuten vetää tämän tanssi aika hienon elegantisti, paremmin kuin minä XD

Psy- Gagnam Style

Hirmuinen susi!

Pakko tännekin laittaa kuva meidän hirmuisesta julmasta sudesta, eli hauvastamme Minkasta :D Se kun on sellainen maailman kiltein, hupsuin, ihanin ja luttanin hauva ikinä ja aina välillä se äityy kovinkin hurjaksi, etenkin lumihangessa. Aina sanomme, että Minka on sellainen kylmän ilman lumikoira... No tässä todiste siitä, että saatamme ehkä liioitella hieman XD