perjantai 29. maaliskuuta 2013

Puntariperjantai täällä taas!

Elikkäs oli taas punnituksen aika tänään. Ihan kivasti mennyt, eli nyt taas tippui tasan 1kg. Tosin se ei kauheasti sitä muuta, että kahteen edelliseen viikkoon ei ole tippunut melkein grammaakaan mikä on tietysti aikalailla takamuksesta. Tällä viikolla olen taas nostanut kaloreita pikkuisen ja päivittäinen keskivertokalorimäärä on ollut n. 1600kcl. MUTTA nyt tein taas sitä, että söin muutaman päivän runsaasti ja sitten taas ennen punnitusta muutama päivä vastaavasti selkeästi vähemmän. Eli  mitä ilmeisemmin tällainen epäsäännöllinen kalorirytmi sopii vain paremmin minulle kuin se, että joka päivä tulee saman verran kaloreita tasaiseen tahtiin. Mikäs siinä, tänään sitten taas "herkuttelupäivä" eli kaloreita saa tulla suht vapaasti (kunhan pysyy sen alle 2000kcl). Jännä kyllä, että olen tosiaan syönyt enemmän ja liikkunut vähemmän jo ihan tämän selänkin takia... Mitä ilmeisemmin minulle opitamaalinen kaloriluku päivittäin on kuitenkin tuo 1600 kcl paikkeilla. Nyt pitäisi vain saada omatkin aivot tajuamaan, että vähempi ei aina ole parempi, vaikka laihduttamisesta onkin kyse.

Mutta siis mittoja
Paino - 1kg
RY: 108 (-2cm)
VY: 88 (+1cm)
LY: 116cm (+-0)


Pienetkin ilot ovat iloja

Jotta ei aina menisi valittamiseksi, niin ajattelin laittaa tähän asioita joista olen onnellinen ja jotka tekevät minut iloiseksi.

1. Se ainakin on  oikein mukava juttu, että vaikka selkä on (kyllä edelleen) paskana, niin suoleni vetää taas hieman paremmin. Ahtauma on edelleen paikoillaan, mutta voin sentään syödä hieman salaattia, kurkkua ja tomaatteja kunhan olen extra varovainen. Jostain kumman syystä nuo kolme ovat ainoat vihannekset/kasvikset jotka menee läpi vaikka tomaatissakin on kuitenkin aikamoinen kuori päällä.

2. Toinen ilonaihe on aina ystävät, he saavat minut aina iloiseksi silloin kun  masentaa.

3. Olen myös aina innoissani kun kirjekavereilta tulee kirjeitä, se piristää aina päivää ja tietää jotain touhuamista :P

4. Minka hauvelsson on tietysti AINA ihana ja pikkuinen ilopilleri.

5. Avokki on ihana ja rakas, enkä pärjäisi ollenkaan ilman häntä.

6. Olen myös iloinen, että olen löytänyt nukke- ja käsityöharrastuksen, jos en keksi mitään muuta tekemistä voin aina istua ja touhuta nukkejuttuja, ja niitä voi tehdä silloinkin kun on oikein kipeä, ottaa käsityöt vaikka veskiin mukaan tarvittaessa :)

7. Pitkään elin kirjattomassa maailmassa. Nyt olen pikkuhiljaa alkanut taas lukea, koko ajan enemmän ja enemmän ja ihmettelen, miten koskaan pystyin olemaan lukematta? Hyvää kirjaa ei voita melkein mikään ja lukemista voi harrastaa vaikka olisi kuinka sairas (ja kyllä suurimmaksi osaksi luen veskissä).

8. Tarrat, postimerkit, söpöt laastarit, suklaamuna yllätykset, värikkäät napit ja rusetit saa myös aina hyvälle tuulelle jos niitä jostain saa tai löytää :D

9. Uiminen. Se on vain ihanaa, vaikka välillä meneekin pikkasen överiksi.

10. Luonto. Sitä täältä Pk. seudultakin löytyy suht kiitettävästi, mutta vielä unelmoin päivästä jolloin pääsisin asumaan paikkaan, missä on ihan oikeaa metsää. Siellä hermot lepäisi.

Tässä siis 10 mukavaa ilonaihetta, eikä edes ollut kovin vaikeaa niitä keksiä... Vaikka joskus (eli aika usein) masentaakin ja kaikki tuntuu menevän päin takamusta (etenkin silloin kun on paljon kipuja tms.) niin ei aina jaksa muistaa, että on niitä mukaviakin asioista olemassa, eikä niiden tarvitse olla edes mitään suuren suuria. Pienistä virroista kasvaa suuria jokia.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Prinsessa

    Kaikkina iltoina salli prinsessa hyväiltävän itseään.
    Mutta hyväilijä tyydyttää vain oman nälkänsä,
    ja hänen kaipauksensa oli arka mimoosa,
    suurisilmäinen satu todellisuuden edessä.
    Uudet hyväilyt täyttivät hänen sydämensä katkeralla hurmalla
    ja hänen ruumiinsa jäällä, mutta hänen sydämensä tahtoi enemmän.
    Prinsessa tunsi ruumiita, mutta hän etsi sydäntä;
    hän ei ollut koskaan nähnyt muuta sydäntä kuin omansa.

    Prinsessa oli köyhin koko valtakunnassa:
    hän oli elänyt liian kauan kuvitteluista.
    Hän tiesi että hänen sydämensä täytyi kuolla ja murentua kokonaan,
    sillä totuus kalvaa.
    Prinsessa ei rakastanut punaisia suita, ne olivat vieraita.
    Prinsessa ei tuntenut juopuneita silmiä, joissa oli jäätä pohjalla.
    Ne olivat kaikki talvilapsia,
    mutta prinsessa oli äärimmäisestä etelästä ja vailla oikkuja,
    vailla kovuutta, vailla huntuja ja vailla kavaluutta.


-Edith Södergran Maa jota ei ole (Landet som icke är, 1925)-

tiistai 26. maaliskuuta 2013

Selän diagnoosit

Huhhuh. Nyt on selkä taas vähän parempi ja pääsee kävelemäänkin. Tänään pääsin sinne fysioterapeutillekin joka oli sitä mieltä, että kyse on yliliikkuvista nikamista selässä. Niille ei voi paljoa muuta tehdä kuin yrittää parantaa lihaskuntoa syvissä selkä-ja vatsalihaksissa ja varoa selkää koko ajan. Että näin. Vatsalihaksissakaan ei auta vaikka olisi millainen sikspäkki, jos syvät lihakset on ihan velttoina. Tosin ei ne nyt velttoina olleet, ihan hyvät lihakset, mutta pakko vahvistaa jos haluaa, ettei tuo selkä mene niin pahasti paskaksi. Tosin yritin selittää, että olen jo valmiiksi aika varovainen selkäni kanssa, ja suurin osa harjoitteista ja rajoitteista on jo ihan käytössä. Samoin kun fyssari puhui jaloistani, jotka ovat siis lättänät, että näin ja näin pitää tehdä. No meikäläinen on ihan lapsesta asti kyseisiä harjoitteita tehnyt, ja teen edelleen ihan huomaamattanikin joka päivä (kuten kävelen paljainjaloin ja varvistelen kävellessä sekä yritän kääntää jalkateriä ulospäin). Mutta edelleen ne jalat on mitä on :D Menen uudestaankin tuonne fysioterapiaan ja uskon kyllä, että näitä lihasliikkeitä kun ahkerasti teen, niin saadaan ehkä jotain tuloksiakin aikaiseksi.. Ainakin toivottavasti.

Mutta apuvälineitä, pyörätuolia tms en saa, koska minulla ei ole mitään sellaista diagnoosia millä apuvälineitä irtoaisi. Eli jos menee samalla tavalla selkä paskaksi, niin se on vain sitten nappeja ja odottelua, muuta ei saa.

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Tätäkö se on? Elämä?

Vituttaa.

Olin perjantaina uimassa ja nyt selkä on taas paheni.

Vituttaa.

Ei tällaista kipua ja tuskaa oikeasti pitäisi joutua kärsimään maassa missä on ihan erikseen klinikoita kivun hoitoa varten.

En pääse edes kävelemään, ei näin vain voi elää.

On se nyt helvetti.

Antaisivat edes pyörätuolin, niin pääsisin jotenkuten liikkumaan, en ehkä ulkona, mutta edes täällä kotona.

En pysty edes kuvailemaan millaista on kontata yöllä vessaan hirveissä tuskissa melkein tunnin välein. Enkä voi nukkua vessan lattialla, koska en pääse sieltä ylös. Sängystä pääsen kun valun lattialle ja konttaan kohteeseeni.

Tarvitsen ruoan laittajan, koiran ulkoiluttajan, siivoojan, kaupassakävijän sekä jonkun taluttamaan minua haluamaani määränpäähän (eli siis vessaan).

perjantai 22. maaliskuuta 2013

LÄSKI

Halusinpa tämänkin jakaa blogissani ja TOIVON, että joskus tänne eksyisi niitä ihmisiä joilla on tapana huudella lihaville ties mitä törkeyksiä. Ja niitä ihmisiä, joiden mielestä lihavat ovat vain tyhmiä ja laiskoja ja kunhan he vain pystyisivät hillitsemään itsensä samoin kuin nämä maanmainiot laihdutusasiantuntijat (eli ns. "normaali"painoiset ihmiset) niin laihtumista tapahtuu heti ja nopeasti. Laihduttaminen ja laihana pysyminenhän on ihan helppo homma, ei pidä syödä enemmän kuin kuluttaa... Huoh. Lukekaa siis tämä :)

http://nyt.fi/20130322-viidessae-vuodessa-58-kiloa-lisaeae-todella-lihava-vihaa-sovituskopin-peiliae/

Otteet lainattu kyseisestä artikkelista!

"Monen mielestä ylipaino ei ole Venlan oma asia. Vaan asia, josta voi livauttaa törkeyksiä kaupungilla.
Läski. Mitäs syöt niin paljon. Söisit vähemmän. Liikkuisit. Oma vikasi.
Oma vika. Niin Venlakin ajattelee.
”On lieventäviä asianhaaroja, mutta kyllä minä pidän lihomistani ihan omana vikanani. Kuten sitäkin, etten laihdu. Itse minä sitä ruokaa olen mättänyt naamaani.”
No, jos lihavuus on oma vika, työikäisistä suomalaisista 50 prosentissa on vikaa. Niin monella on ylipainoa.
20 prosenttia suomalaisista on varsinaisesti lihavia, eli heidän painoindeksinsä on yli 30."

Nämä läski huutelijat ovat kyllä ihan oma lajikkeensa. Samoin ne jotka miettivät ääneen vaikkapa isorintaisen naisen varustusta ja kysyvät, onko tämä ajatellut pienentää rintojaan terveyssyistä... No tuota, oletko itse ajatellut ottaa silikoneja ihan vain siksi, ettei sinulla ole rintoja ollenkaan? On varmaan rankkaa henkisesti?
Pakko kyllä sanoa, että minulle on elämän aikana (ellei oteta lukuun kouluaikoja jolloin haukuttiin joka päivä läskiksi, vaikken ylipainoinen edes ollut) ole montaa kertaa tultu kommentoimaan painoa. Pari kertaa joku vanha, parhaat päivänsä jo menettänyt humaltunut mieshenkilö ja kerran laivalla ollessa, "ystävällinen" nuori nainen tuli kysymään minulta ja kaverilta, että miksi olette lihavia, eikö teistäkin olisi kiva olla normaalipainoinen? Huoh. Mitä tuollaiselle ihmiselle voi oikeasti sanoa? Etenkin kun se ei edes tajua sanoneensa jotain todella typerää...

 "Suomessa on kaksi miljoonaa ylipainoista aikuista. On oikeastaan harvinaista olla normaalipainoinen.
Silti normaali on normaalia. Ylipaino on poikkeus."

Näinpä, että mikä se normaali nyt oikeasti olikaan?


"Psykologi Hannele Harjunen puhuu ”irrationaalisesta lihavuuden pelosta”. Hän on tutkinut naisten lihavuutta väitöskirjassaan. Normaali, hyväksytty, ruumis on yhteiskunnassamme kovin yhdenlainen. Se on se normaali. Riittävän hoikka.
Harjunen uskoo, että jos käsitys normaalista vartalosta olisi laajempi, kaikki voisivat paremmin. Kenenkään ei tarvitsisi pelätä.
Tai haukkua vastaantulijoita.
”’Normaalin’ painon määritelmä pitäisi avata. Että mitä se tarkoittaa ja mitä ei. Eivät ihmiset kuitenkaan ole kuolla kupsahtamassa heti kun ollaan esimerkiksi normaalin painoindeksin ulkopuolella”, Harjunen sanoo.
Ylipainon ja laihduttamisen sijaan olisi parempi puhua kokonaisterveydestä.
”Ei ole kyse siitä, että ei pidettäisi itsestä huolta. Vaan siitä, että olisi monenlaisille ihmisille tilaa"

 Tässä on vähän samaa ehkä kuin vaikka niillä ihmisillä jotka vihaavat homoseksuaaleja, luullaan, että se jotenkin tarttuu itseensä. Vaikka oikeasti, mitä helvettiä se kenellekään kuuluu olenko minä lihava vai en? Olisit vain tyytyväinen, ettet ole itse lihava ja jättäisit asian siihen. Se, että alkaa kommentoida toisen painoa ei kerro minulle tai kenellekään muulle normaalille ihmiselle muuta kuin sen, että kommentoija on poikkeuksellisen tyhmä ihminen.

 "Moralismin ja syytösten ulkopuolelle saavat jäädä enintään ”oikean” sairauden vuoksi lihoneet – muut nähdään itsensä tahallaan vääränlaiseksi tehneinä."

Tämä on  muuten hauska väite jonka usein kuulee. Jos olet lihonnut sairauden takia, niin sitten se on jotenkin hyväksytympää. Mutta sinä siinä, joka sille lihavalle huutelet tai tunnet kuvotusta, niin kerropa minulle, mistä tiedät onko kyseessä vain laiska ja lihava, vaiko sairauden takia lihava? Minä nimittäin kuulun siihen ryhmään joka on sairauden ja lääkityksien takia lihonnut. Mutta ne jotka lihavuuttani ovat kommentoineet  negatiivisesti, eivät ole koskaan kysyneet miksi olet lihonnut, tai miten olet lihonnut. Heille kun se on oikeasti ihan sama. Kun on lihava on lihava ja sellaisenaan epähyväksyttävä. Terveydellä ei asian kanssa ole mitään tekemistä.

Puntariperjantai .(

Taas se mieli matalaksi vetää. Tällä viikolla keskiverto kalorisaalis päivälle on ollut 1344kcl, eli 200 kcl vähemmän kuin edellisellä viikolla. Noh, ei ole painoa tippunut taaskaan. Se 600g jonka lihosin on lähtenyt, muttei mitään siihen päälle. Ai että kun vituttaa.

Paino +- 0 kg
VY 87 (-1cm)
LY 117 (+-0) edellisellä kerrallahan tämäkin oli isompi numero mutta olen jo kertaalleen päässyt tuohon 115cm joten ennenkuin numero on tuossa samassa, niin laskua ei lasketa.
RY: 117 (+-0)

Olenkohan nyt sellainen täydellinen tiimalasivartalo kun on rinnanympärys ja lantionympärys ihan samat XD No joo leikki sikseen, kyllä tämä ketuttaa ja vituttaa vaikka olisi kuinka luonnollista ja normaalia, että se painon putoaminen tyssää. Ja useinhan se tyssääkin ja silloin ihmiset joutuvat taas pikkasen vähentämään kalorimääriä, mutta itse en kyllä oikein kaloreita enää uskaltaisi vähentää kun ne on jo aika pieniin viety...

Niin, että IN YOUR FACE taas niille älyköille jotka vetää mantraa "jos syöt vähemmän kuin kulutat niin et voi olla laihtumatta!" No näköjään todellakin voi :D Niin ja voin vielä lisätä, että liikuntaa on ollut joka viikko vähintään 300min eli selvemmin n. 5 tuntia viikossa. Ja joo, ei sillä kuntoilijaksi ruveta, mutta laihduttajalle enemmän kuin passeli liikuntamäärä.

Sellainen lisäys vielä, että niinä viikkoina kun en laihdu niin olokin on kuin tynnyrillä, jotenkin turvonnut ja ällöttävän läski fiilis... En tiedä johtuuko se siitä, että kun paino ei ole tippunut niin sitä jotenkin psyykkisesti sitten kurittaa itseään siitä vai onko syy ihan vain siinä, että kroppa on tottunut keventymään joka viikko ja kun sitä ei tapahdu, niin olo tuntuu tukalalta... Tiedä häntä.


torstai 21. maaliskuuta 2013

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

VauvaHauva

Ei jaksa kirjoittaa ei, joten lätkäisen teille kuvia Hauvellsonista joka myös nimellä Minka tunnetaan, samoin kuin Huppiainen, Hupputi, MinsMins, Minssu, MunsMuns, Höppö, Hupsi, MiuMiu, Mussu, Humpuuttaja, Peppukiitäjä, Paukkukiitäjä, Rupsu, Peesus, Peeke jne :D
Olkaatten hyvä, Minka vauvana (eli alle 6kk).









maanantai 18. maaliskuuta 2013

Voi vanha selkä parka!

Wohoo! Tänään sain itseni vihdoin raahattua lääkärille tämän selän takia. Se alkaa kyllä olla jo jonkin verran parempi, mutta edelleen aika kipeä. No ylläri ylläri, sain lisää särkylääkkeitä joita olen tähänkin mennessä syönyt ja ensi viikolle ajan fysioterapeutille joka näyttää vähän jumppaliikkeitä.
Mitä ilmeisemmin en nyt tule tästä vaivasta koskaan pääsemään eroon, vaan se tulee uusimaan jatkossakin. Lääkäri arveli, että kyse voisi olla välilevyn pullahduksesta, hermopinteestä tai jopa selkarankareumasta koska kuulun riskiryhmään. No, saa nähdä koska tuota aletaan tutkia vähän pidemmälle... Ei varmaan koskaan. Tosin, hoitona kaikkii noihin ongelmiin on samat lääkkeet mitä syön jo nyt, eli oikea diagnoosikaan ei oikeasti muuttaisi mitään. Ja sekin vielä, että mitä vanhemmaksi tulee, sitä pidempään kestää toipua näistä kivuista ja toki sitä vaikeammiksi ne käyvät. Noh, olihan tämäkin kiva uutinen sitten tälle päivälle.
Jotain positiivista sentään, minulla on hyvät ja pehmeät selkälihakset. Eli lihaksissa ei ainakaan ole vikaa (tai puutetta).

Uusin nukkekin olisi tullut Kiinasta jos suomeen tuossa perjantaina. Jos olisi kyse EMS lähetyksestä, se olisi tänään tullut ovelleni. Mutta kun nukke toimitetaan Fedexillä, niin siinä voi mennä 1-3 viikkoa, ennenkuin Fedex saa tuotua paketit Vantaalta tänne Helsinkiin asti. Kävin googlettelemassa tuota Fedexiä, ja on saanut ainoastaan haukkuja :D Että näin kivasti... Nukkea siis joudun odottelemaan pidempään saapuvaksi Vantaalta Helsinkiin kuin mitä sillä kesti tulla Kiinasta Vantaalle... Weird. No ainakin kerkeän tekemään vaatteet tyypeille valmiiksi :)

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

Aikamoinen lottovoitto...

Olen varmaan jo monesti puhunut täälläkin rahatilanteestani jne. Kyllästymiseen asti :D Enkä edes ole mikään äärimmäisen köyhä, saan kyllä syödäkseni, vähintään sitten vaikka kaurapuuroa, mutta nälkää ei tarvitse nähdä. Mutta jotenkin järkytin jo itsenikin kun rupesin ajattelmaan tätä sairautta ja lääkkeitä joita joudun syömään. Olen lopettanut mielialalääkkeiden syömisen koska, no rehellisesti sanottuna minulla ei ole siihen rahaa. Olen myös lopettanut jo aikoja sitten solusalpaajien syömisen osittain rahallisista syistä. En myöskään voi käyttää niin paljoa särkylääkkeitä kuin haluaisin/ tarvitsisin, koska en voi koskaan tietää onko minulla rahaa ostaa seuraavaa satsia kun siihen tulee tarvetta. Tällä hetkellä minulla pitäisi olla kaksi antibioottikuuria päällekkäin, mutta en syö kumpaakaan, koska ei ole rahaa. Minulle on myöskin "määrätty" Psykoterapiaa masennukseni vuoksi, mikä olisi ensiarvoisen tärkeää jos joskus haluan vielä työelämään palata. Minulla ei kuitenkaan ole laittaa 200-400€/kk moiseen, joten olen ilman. On siis todella ihanaa tietää, että valtio on alentanut Kelalta saatavaa lääketukea reilusti pienemmäksi mitä se aikaisemmin oli, jolloin minulla oli jo vaikeuksia lääkkeiden ostamisen kanssa. Tähän voisin vielä mainita, että osa lääkkeistä joita joudun ostamaan (silloin kun on rahaa) ei ole laitettu Kelan korvauksen piiriin ollenkaan. Miksi? Ei aavistustakaan.

Tiesittekö muuten, että suomessa on euroopan kalleimmat lääkkeet ja saamme myöskin vähiten tukea lääkkeitä varten (olisiko vielä peräti hoitokulutkin sieltä suurimmasta päästä)? Jonkun artikkelinkin tästä luin, mutta en muista enää missä joten valitettavasti en voi sitä linkata. Hassua myöskin oli se, kuinka lehtiartikkeli siitä, miten työttömillä ei aina ole rahaa lääkkeisiin, tuli jonkinmoinen kohu. Eihän tämä voi suomessa pitää paikkaansa! Täällä lääkitään ja hoidetaan kaikki, ikään, kokoon, sukupuoleen ja vaurauteen katsomatta! Niin... Sitähän meille toitotetaan. Onhan sentään lottovoitto syntyä suomeen. Kuitenkin monet joutuvat kärvistelemään sairauksien kanssa kotona koska ei ole varaa lääkkeisiin, eikä sairaalakuluihin. Ihan kiva tietysti, että suomessa on olemassa nämä maksukatot, mutta esim lääkkeitä pitää ostaa yli 50€ arvosta kuukaudessa, että saa ehkä loppuvuodesta ostaa lääkkeet omavastuuhinnalla (mikä on muuten rahaa sekin). Mutta jos ajatellaan ihmistä, jolla on kuukaudessa käytössä (toki laskujen ja vuokran jälkeen) vaikkapa 200€ Siitä kun otetaan tuo 50€ vielä lääkkeisiin, niin eipä jää paljoa ihmiselle mitä syödä. Etenkään pk. Seudulla. Tällaisessa tilanteessa ei paljoa auta, että lääkekatto on 670€ tuo summa pitää kuitenkin vuodessa maksaa ja se on iso summa, vaikkei siltä ehkä monen mielestä vaikutakaan.

No miksi minä kitisen asiasta, onhan minulla mies joka voi  maksaa? Oletteko kuulleet koskaan tasa-arvosta? Ei ole mieheni asia maksella omalla palkallaan sairaala/lääkekuluja jotka kuuluvat vain ja ainoastaan minulle. On myös erittäin rassaavaa parisuhteen kannalta se, että joutuu koko ajan pyytämään rahaa toiselta. Sellainen suhde ei toimi pidemmän päälle, ellei toinen osapuoli ole oikeasti sen verran varakas, että hänellä on rahaa laittaa toiseen ilman, että itse siitä kärsii.

Ja onhan minulla hartsinukkeja, jos myisin ne, enkö muka saisi rahaa lääkkeisiin jne? Toki, mutta vain hetkellisesti. Lisäksi voin sanoa, että koiran lisäksi ainoa ilo elämässä on nuo hartsinuket, joten en halua niistä luopua. Ja nukkeni olen hankkinut alunperin silloin kun vielä tienasin sen verran, että niihin oli rahaa. Nyt jos ostan uutta, ostan vain silloin kun olen myynyt jonkin vanhoista nukeistani pois. Eli nukkerahasto on koko ajan +-0. Ja olen kyllä myynyt ainakin kaksi nukkea sen takia, että tarvitsen rahaa itselleni tai koiralle. Mutta se auttaa vain hetkellisesti, sen suurempaa apua ei siitäkään saa. Mitään muuta arvokasta en sitten omistakaan, eikä minun mielestäni hyvinvointivaliossa pitäisi tarvita myydä omistamiaan tavaroita vain, jotta saisi lääkkeitä ja pääsisi sairaalaan...

Mutta siis, kirjoitukseni pointtina oli se, että vaikka elämme lottovoittomaassa, ei täällä silti ole kovin helppoa elää, jos on sairas ja varaton. Olisi myös mukavaa, että ihmiset jotka ovat syntyneet kultalusikka suussa tajuaisivat kyseisen ongelman ja harha suomesta lottovoittomaana kuolisi. Ehkä sitten saisimme tänne vähän toimivammat systeemit eikä rahaa vähennettäisi koko ajan sieltä missä sitä kipeiten tarvitaan. Nimittäin aina kun joku vähäosainen avaa suunsa se vaiennetaan sanomalla, että on lottovoitto syntyä suomeen, täällä kun köyhätkin saavat rahaa valtiolta ja sairaanhoidosta jne. Ei tarvitse maksaa...
Kyllä minä ainakin maksan, ja aika pitkän pennin. Teistä muista en tiedä.

perjantai 15. maaliskuuta 2013

Perjantaipuntari!

Ensimmäistä kertaa koko tänä aikana olen LIHONNUT! 600g!
VY: 88cm (-2)
LY: 119cm (+3.5cm) 
RY: 117cm (+7cm!!!)
mitähän ihmettä tässä NYT on tapahtunut. Missään vaiheessa en ole lihonnut ja miinuskaloreilla olen ollut ihan koko ajan, myös tämän viikon... En ymmärrä. Voin tietysti miettiä josko lääkkeet, tms turvottaa, mutta tuntuu lähinnä tekosyiden etsimiseltä. Mutta enhän voi lihota miinuskaloreilla? Enhän? Keskiverto kaloreilleni tälle viikolle oli 1566 kcl per päivä. Eli ei niin paljoa, että lihomista pitäisi tapahtua. Noh, en nyt kuitenkaan lannistu, vaan yritän vain kahta kauheammin, josko sitten taas ensi viikon perjantaina olisi parempia uutisia. Vielä ei siis mennyt 100kg raja rikki :( 
MUTTA kuten huomaatte, vyötärön raja meni rikki, eli pääsin 80cm puolelle :D Ei pöllömpää. 

Mikähän voisi olla hyvää treeniä juuri vyötärön alueelle?

torstai 14. maaliskuuta 2013

Selkä mennyt... Mitä jää jäljelle?

Selkä on edelleen rikki, eikä tästä taida päästäkään eroon ilman lekuria. Toisaalta, tunnetusti siellä ei asialle paljoa mitään tehdä kuitenkaan. Mutta olisi kiva ehkä käväistä kuulemassa, ettei ole kyse mistään vakavammasta, esim jostain hermovauriosta tms jonka kanssa sitten joutuukin kivasti elämään koko elämänsä. MUTTA yksi syy sille, miksi en ole mennyt lääkärille on se, etten pääse kävelemään. Ei tarvitse olla kovin fiksu tajutakseen, että silloin on paha minnekään yrittää aikoja varailla. Meillähän ei ole autoa ja taksiin en suostu menemään koska en pysty pungertamaan itseäni takapenkille persepystyssä taksikuskin naureskellessa vieressä, että kiitos vain. En siis pysty istumaan ja olisi aika kyseenailaista pääsisinko taksiin sisälle ollenkaan. Mikä siis neuvoksi? No ei mene lekurille, ennenkuin on sen verran hyvässä kunnossa, että pääsee paikanpäälle. Tuntuu kyllä aika erikoiselta, että pitää olla tarpeeksi terve päästäkseen hoitoon kun sairaana ei pääse paikalle... Ja ennen kuin kukaan ehdottaa ambulanssia niin sehän ei lähde sairaalaan viemään ellei kärsi vakavasta verenvuodosta, jotain ole poikki tai tee kuolemaa. Vaikka pelkkää sängyssä makaamista voisi sanoa kuolemaksikin (thank god en asu yksin, muuten voisi olla aika nälkäistä odotella selän parantumista, että saa edes kaupasta ruokaa) niin ambulanssille se ei kelpaa.

Olen kyllä miettinyt, että mikä tätä selkää voisi vaivata. Se kipeytyy yleensä silloin kun liikun paljo. Painon kannalta vielä hassusti niin, että mitä hoikemmassa kunnossa olen, sitä enemmän näitä selkäkipuiluja tapahtuu. Tosin tällä kertaa on nyt ihan pahimmasta päästä. Yleensä parin päivän sisään helpottaa, mutta nyt ei ole mikään auttanut, eikä helpottanut. Ehkä voisi viikonloppuna pakottaa avokin viemään taksilla ensiapuun. Missä tietysti kysytään ensimmäisenä, miksen mennyt arkena terveyskeskukseen. NO kun en pääse kävelemään!!! No eikö naapuri voisi viedä? Missä hitossa se lääkäri oikein asuu, Narniassa? Ei meillä pk. seudulla naapureita tunneta edes nimeltä, saatikka niin hyvin, että voisi konttailla oven taakse hymyssä suin ja pyytää viemään lääkärille. Enkä tiedä asuuko meidän rapussa edes ketään kenellä on autoa... Ehkä alakerran suurperheen isällä, mutta perheen koosta päätellen hänelle ei varmasti ole aikaa meikäläistä alkaa kuskailemaan lekuriin. Sitä paitsi, kaikki on töissä sinä aikana kun terveyskeskus olisi auki. Niinkuin on avokkikin...
Puuh, näihin mietteisiin.

Oi mutta jotain mukavaakin tiedossa! Haihattelija tekee minulle karkkisukkia, nams nams! Rakastan villasukkia :P

tiistai 12. maaliskuuta 2013

Raihnainen vanhus ja jaksaa höpistä nukeista...

Aaargh! Taas selkä tuli kipeäksi, siis ihan saamarin kipeäksi. En voi uskoa, että se johtuisi uimisesta tai vesikävelystä, ellen sitten tehnyt sitä vesikävelyä aivan ja täysin totaalisesti väärin ja huonossa asennossa, mutta en kyllä mielestäni tehnyt niin... Ei se nyt NIIN vaikeaa ole kävellä suorassa vedessä :D Mutta tosiaan taas on selkä ihan kaput, niin etten pääse kulkemaan edes suorassa. Joka askeleella oikein iskee sellainen nuoli tuonne alaselkään. Joo pitäisi kait mennä lääkäriin, mutta siellä annettaisiin vain lihasrelaksantteja ja tulehduskipulääkkeitä. Lihasrelaksantteja on omasta takaa ja tulehduskipulääkkeitä en saa syödä, joten se siitäkin sitten :D tutkimuksiin on ihan turha edes yrittää kun en ole työelämässä. Silloin on ihan sama yhteiskunnalle sairastanko vaiko enkö, joten ei ole järkeä käyttää rahaa meikäläiseen.

Olen kyllä tykästynyt tuohon vesikävelyyn. Viimeksi perjantaina kun ystävän kanssa oltiin uimahallilla niin jutustelun merkeissä huomattiin yhtäkkiä, että oltiinkin vesikävelyä huhkittu jo melkein tunnin verran ilman, että oltiin edes tajuttu :D Sitten kyllä huomasi, että oli tullut vähän jotain tehtyä kun vedestä nousi pois. Mutta oikein mukavaa touhua kyllä. Kunhan nyt tosiaan tämä selkäkipuilu ei siitä vain johtunut.

Kivasti on ainakin tullut kirjeitä tässä viikon aikana. Tuppaan vain kirjoittamaan aina takaisin niin nopeasti, että vähän hävettää laittaa kirjettä takaisin päin heti seuraavana päivänä siitä kun on saanut kirjeen itselleen :D Eniten aina odotan lemppari kirjeenvaihtokaverin kirjettä ( Teija <3) kun tunnutaan olevan tosi samalla aaltopituudella. On jännä miten oikeasti omituisia ihmisiä sitä löytääkään noiden kirjeenvaihtopalstojen kautta :D Toisaalta on vain ihanaa kun on erilaisia ihmisiä keiden kanssa kirjoitella. Tällä hetkellä kirjekavereita on suunilleen 5 kpl ja se tuntuu aika passelilta määrältä. Kerkeää keskittymään jokaiseen erikseen ja huomioimaan joka kirjeen ihan kunnolla. Inhottavinta on se, kun kirjoittelee jonkun kanssa joka selkeästi ei ole edes lukenut sinun kirjettäsi, tai ei vain jaksa kommentoida sitä mitenkään vaan laittaa vain saman kirjeen kaikille. Etenkin ulkomailta tällaisia kirjeitä tuli tosi paljon. Itse en sellaista ymmärrä ollenkaan kun omalla kohdalla on kyllä se suurin hupi siinä, että kirjoittaa takaisin sitä kirjettä. No mutta toki jokainen taplaa tyylillään :D

Huomenna olisi taas runoryhmän kokoontuminen. Siellä siis luetaan runoja ja sitten keskustellaan niistä, lähinnä omia tunteita ajatellen. Oikein mukava porukka ja vähän älyllisempää touhua tähän meikäläisen makaamiseen :D Saa nähdä nyt pääsenkö paikalle huomenna kun tämä selkä ei tunnu antavan yhtään periksi :(

Laitanpa tännekin vielä kuvaa uutukaisesta Tiuku nukesta, jolla on itse tekemäni mekkonen päällään.  Olen myös saanut paljon aikaiseksi noiden nukke swappien kanssa TÄSTÄ pääsee nukkeblogiini jos jotain kiinnostaa :) Tänään juuri tein viimeistelyt sexy dress swappiin jonne lähtee tällainen mekko
matkaan, tällä kertaa yhdysvaltoihin asti. Eihän tuo nyt mikään ultraseksikäs ole, mutta minun tyttöni ovat kaikki teinejä, joten rintavarustus ei ole vielä ihan aikuisen tasolla. Vastaanottaja nukke on sitten selkeästi jo "varusteikkaampi" joten mekkokin näyttää varmasti vähän seksikkäämmältä sillä. Ainakin toivottavasti. Näitä kuvia en voi vielä laittaa nukkeblogiin koska siellä käy myös ulkomailta ihmisiä, enkä halua, että tyyppi kenelle tämä mekko menee, näkee sitä ennenkuin on saanut sen kotiinsa asti, muuten menee ylläri pilalle :D Tehtailin tuohon myös vyön ja kaulakorun, mutta niistä ei tietysti tullut otettua kuvia...







sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

Puntariperjantai!

Ihan unohtui eilen laittaa puntariperjantain tulokset :)
Kiloja tippunut nyt 1.3kg viikossa (jeiii).

VY: 90 (+- 0cm)
LY: 115.5 (-4.5cm)
RY: 107 (+- 0cm)

KOVASTI odotan, että vyötärä menee tuonne 80cm puolelle :P Ja samalla paino menisi kaksinumeroisiin. Nyt oli siis painoa tasan 100kg, eli ensi viikolla varmaan menee tuonne 90 kg puolelle JEIII!!! Olen nyt 5 kg hoikempi kuin silloin kun menin vatsankiristysleikkaukseen. Ei kyllä siltä tunnu, mutta sen aikaiset vaatteet alkaa olla jo isoja :D Jos olisi joku hyvä kuvien ottaja, ottaisin kuvaa taas tähän, mutta eipä ole tässä ketään sellaista. Mutta kuvia sitten kun saan tasan 20kg pudotettua (ei muuten kestää enää kauaa ;))

Tuskin tulee jatkumaan noin suuret pudotukset mitä pidemmälle mennään. Ja miten sain tämän aikaiseksi? Noh, söin vähän enemmän kuin normaalisti :D Ihan hullulta se kyllä tuntuu. Nyt on taas ostettuna uimahalliinkin 10 kerran kortti, joten tulee sielläkin käytyä varmaan ainakin se 2 krt viikossa. SItä kahvakuulailua nyt kun vielä EDES kerran viikossa viitsisi niin olisi jo aika hyvät liikunnat, enemmän kuin kiloklubin suosittelema liikunta laihduttajalle. Ei kuitenkaan varmaan ihan kuntoliikkujaksi pääsisi mutta ei ole tarvettakaan :)


torstai 7. maaliskuuta 2013

Kengät!

Täällä taas horisemassa. Kävin postissa viemässä muutamat paketit ja törmäsin samalla UFF liikkeeseen. En ole siellä koskaan ennen käynyt koska minusta toisten vanhojen vaatteiden tai kamojen ostaminen on aina tuntunut jotenkin äklöltä... En tiedä yhtään miksi, ei minua häiritse tai äklötä yhtään jos joku toinen ostaa kirppareilta tai UFF:ilta kamaa. Olen tässä kuitenkin haaveillut jo pidempään korkkareista, mutta rahaa ei ole, joten haave on sitten ollut jossain tuolla pimennoissa. Noh, kävinpä sitten kurkkaamassa ja löysin peräti kahdet kengät :D Ja mukavasti oli vielä 2€ päivät joten sain kahdet kengät 4€, ei paha. Katselin tosin kenkien "alkuperäistä" hintaa joka oli molemmille 14€. Sanokaa nyt vain hulluksi, mutta eikö 14€ ole ihan älytön summa vanhoista kengistä?!?! Muistan kylllä kirpparilla viimeksi kun haahuilin, että siellä pyydettiin jopa 30€ kengistä jotka näytti tosiaan siltä, että niitä oli käytetty jo pidempään. Merkki tuotteen ehkä vielä voisin ymmärtää, tai jos kengät on vaikka aitoa nahkaa tms... Nimittäin nykyään kun saa ihan uudet kengät jostain seppälästä 15€.

No mutta kuitenkin, tässä kuvaa kengistä, nuo joissa on farkkukangasta on pikkasen naftit, mutta saa nähdä josko ne levenee käytössä. Molemmat kokoa 38. Korkkareiden kanssa vain ongelmani usein on, että varpaat ei tahdo mahtua mutta kantapää jää liian pieneksi. Eli kantapäistä kengät lonksuu vaikka ne muutoin olisikin ihan sopivat tai jopa puristavat.


keskiviikko 6. maaliskuuta 2013

Ahtauma ja ruokailu

Noniin saa nähdä miten tämän laihduttamisen kanssa käy kun nyt ilmeisesti joudun olemaan taas liemi/soseruoilla jonkin aikaan, että saa tämä suoli vähän tervehtyä. Voipi olla, että on taas leikkaus edessä. Tänään sitten kävin ostamassa taas perus liemi/soseruoka kamoja itselleni :P Perinteisiin kuuluvat siis suklaa ja pinaattikeitto. Joskus opiskeluaikoina laihduin kolmen kuukauden aikana parikymmentä kiloa sillä, että söin VAIN pinaattikeittoa, suklaata ja juustopalloja. Nyt voisin vähän vitamiineina yrittää vetää noita Bonan hetelmäsoseita. Sentään jotain muutakin kuin pinaattia ja suklaata.

Jos joku keksii hyviä sose/liemiruokia niin kertokaa ihmeessä. Reseptejä kaivataan. Kaloreilla ei niin väliä koska ne hankin lähinnä tuon suklaan muodossa, mutta jos ruoassa itsessään on tarpeeksi niin sekin on ihan jees :)

Kyllähän tämä nyt vituttaa aika täysillä koko touhu. Etenkin kun ylikaiken vihaan sose/liemiruokia. Pieniä annoksia pitää myös vetää, koska muuten maha tulee TODELLA kipeäksi. Sekin vituttaa. Vituttaa koko homma. Ja vituttaa sekin, ettei tähän ole antaa mitään muuta apua kuin se helvetin avanne, jota en ihan kiusallanikaan halua ottaa, perkele!

tiistai 5. maaliskuuta 2013

Kipu tekee vahvaksi tai jotain...

Nyt onkin hyvä hetki pitkästä aikaa taas aloittaa tämä sairastamisen valittaminen... Elikkä tänään oli taas vuorossa tähystys, ONNEKSI tähystäjänä oli jo 15-vuoden takaa vanha tuttu kirurgi (Heikki Järvinen) joka on ihan huippu tyyppi sekä lääketieteellisessä mielessä, että noin muutenkin. Aina kun näen, että hän on tähystäjänä niin ei enää jännitä niin paljoa.

Mutta nyt niihin huonoihin uutisiin. Tulehdus pussissa on siis pahentunut, sinne on myös kehittynyt toinen ahtauma. Nyt minulla on siis yksi ahtauma joka on "hoidettu" pois (ainakin vähäksi aikaa, se voi kuitenkin aina tulla takaisin) ja tämä uusi ahtauma joka on hieman eri paikassa. Eli kyseessä ei mitä ilmeisemmin ole se luulemani vatsahaava joka kipuilisi Kool-aidin takia, vaan se uusi ahtauma joka ei päästä ruokaa eteenpäin ja kivut johtuvat siitä. Olisin muuten 100 krt mielummin ottanut tuon vatsahaavan :( Sain nyt antibioottikuurin ja aion jutella lekurin kanssa tuossa myöhemmin, että aloitettaisiin se Azamun (solusalpaaja) lääkitys uudestaan. Se ei tulehdukseen vaikuta suuntaan taikka tosieen, mutta on ainakin pitänyt ahtaumat poissa hyvin ja se jos mikä on tärkeintä. Eli näin, sain vastauksen ainakin siihen miksi vatsa kipuilee niin pahasti ja kuntoutustukea tuskin evätään kun tilanne on pahentunut. Että en nyt tiedä oliko sitten hyvä vai huono juttu. Avannetta taas ehdoteltiin kuten aina, mutta jälleen kieltäydyin siitä jyrkästi.

Itse tähystys oli aika kivulias, sillä kirurgi tunki väkisin läpi tuosta ahtaumasta päästäkseen tutkimaan koko pussin. Olen aina ihmetellyt sitä, että j-pussin kanssa sanotaan, ettei tähystykset satu eikä niiden jälkeen tarvitse sairaslomaa tms. Samana päivänä voi vielä mennä töihinkin. Noh... EI ole koskaan onnistunut minulla. Aina tähyn jälkeen on paikat hellinä vielä seuraavanakin päivänä. Tälläkin hetkellä voin olla jalkeilla n. 30 min sitten on pakko mennä sänkyyn hetkeksi kun alkaa sattua niin älyttömästi. Enkä voi edes kävellä suorassa. Että ei muuta kuin töihin :D

Ajatelkaas, että melkein kaikkialla muualla maailmassa (siis paikoissa joissa jonkinlaista terveydenhuoltoa on tarjolla) nämä tähystykset tehdään nukutuksessa tai vahvojen lääkkeiden kera... Suomessa ei anneta mitään, ellei polvillaan melkein rukoile. Silloinkin annetaan se 5mg Diapamia tms. joka ei oikeasti auta mitään yhtään mihinkään. Mutta noh, onneksi meni tällä kertaa nyt jotenkuten inhimillisesti taas tuo touhu.

Asiaksesta ananakseen! Yhdysvaltoihin lähettämäni kolme kirjettä ovat nyt olleet matkalla yli 6 viikkoa. Postin arvioima saapumisaika olisi 10-15 työpäivää eli alle kuukaudessa. Nooh voipi olla, että ne on jääneet sinne Ameriikan puolelle tulliin tai jonnekin seikkailemaan. Suomesta varmasti menee aika hyvin sinne Yhdysvaltojen puolelle. Siellä se homma sitten alkaakin vasta kusta :D

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Uimapuku-ongelma, kasvo-ongelma ja yksi vatsahaava kiitos!

Täällä taas ja juttua pukkaa :D
Totesin juuri, että en voi juoda noita kool-aid juomia sillä mitä ilmeisemmin minulla on mahahaava joka ei tykkää moisista kitkeristä keinoaine-juomista. Tosin Pepsiä ja Coca-Colaa vastaan vatsallani ei koskaan ole ollut mitään. Joka tapauksessa, tässä mennyt pari päivää ihan hirveissä vatsan väänteissä ja krampeissa. Ja tiedän, etteivät ne johdu suolistosta koska ovat ihan eri paikassa. Epäilen siis, että minulla on vatsahaava. Yksi mikä siihen myös viittaa on se, että pahimmat kivut tulee silloin kun ei ole syönyt. Kun syön jotain, kivut helpottaa. Tämä ei tosin yöllä paljoa auta...

Tänään olen menossa taasen uimaan ja aion samalla ostaa 10 kerran kortin. Uudet uimahallikengät on jo hankittu ja nyt pitäisi löytää vielä uimapuku, kaikki nuo edelliset (etenkin housu osiot) ovat liian isoja. Tällä kertaa tahtoisin sen kauan kaipaamani koko uimapuvun, mutta on todella vaikeaa löytää uimapukua joka olisi kokoa 46/48 (ehkä menisi jo koko 44) jota EI olisi topattu ja täytetty ties millaisilla kohottavilla, hoikentavilla ja puristavilla osioilla. Oikeasti, ne ei auta mitään mihinkään eikä kenelläkään, ainoastaan tekee olosta erittäin epämukavan, etenkin jos aikeena on lähinnä se uiminen, ei rannalla näyttäytyminen. Kyllä jokainen näkee, että olen lihava vaikka kuinka yrittäisin nololla uimapuvulla itseäni kursia kokoon.  Nykyään kun ei tarvitse tuota mahaakaan peitellä sen kummoisemmin (tämä on siis vain minua koskevaa mietiskelyä, jos joku muu tykkää noista rutistavista uimapuvuista, niin hyvä näin :))

Eilen myös ostin kasan kauneudenhoitotuotteita, eli lähinnä kasvorasvoja :D Minulla on todella hankala iho joka on erittäin pintakuiva, mutta rasvoittuu myös helposti etenkin T-alueelta. Mutta jos käytän rasvaiselle iholle tarkoitettuja aineita niin koko naama kurtistuu kasaan ja alkaa hilseillä. Sitten taas kuivalle iholle tarkoitetut aineet jättää kasvot aina rasvaiseksi PAITSI ne kuivat kohdat, jotka sitä kosteutusta ja rasvaa kaipaavat eniten. Joten nyt sitten kokeiluun kaikkea mahdollista. Yövoiteeksi olisin halunnut jonkin anti ageing voiteen, mutta lompakko ei antanut myöden. Muutenkin, en tiedä onko ne kovin fiksuja herkälle iholle. Erisania olen usein käyttänyt, mutta ihmettelen suuresti, että kun sitä laittaa niin koko naama alkaa kirvellä ihan mahottomasti. Mitä nämä muut massatuotteet taas eivät tee. Pitäisi vain säästää ja ostaa Body Shopista hamppukasvorasvaa joka on ainoa rasva tähän mennessä joka jotain auttaa... Mutta tahtoisin silti sitä anti-ageing voidetta myös :P