Hohhoo. Ei vieläkään tietoa koska sitä rahaa tulee. Onneksi avokki maksoi kaikki laskut (ihmettelen tosin miten rahani olisivat kaikkiin laskuihin riittäneet vaikka olisin eläkkeeni saanutkin) mutta ei ole kivaa olla elätettävänä. Sen verran toivon, että kun rahaa sitten jossain vaiheessa tulee, niin sitä tulee hieman enemmän kerralla, jos sitten saisi hankittua sen kauan toivomani Pukifee Ante nuken (Kuvassa littlefee, joka on muuten ihan sama mutta hieman isompi)... Se on pieni 15cm kokoinen (kallis) ja ihana TAHTOO!!! Tässä on ihan lähiaikoina kaksi ystävää tulleet raskaaksi. Ensin ala-aste aikainen kaveri jonka kanssa ollaan teini-iät käyty läpi, ensimmäiset rintaliivitkin hänen kanssaan ostettiin. Ja sitten toinen ystävä jonka kanssa ollaan oltu melkein 10 vuotta ystäviä (lukuun ottamatta paria välivuotta jolloin kontaksi katkesi). Olen nyt huomannut, että sellainen pieni surumielisyys on hiipinyt minunkin sisääni näitä lapsiasioita ajatellen. Minähän en voi saada lasta (ainoastaan keinohedelmöityksellä ja silloinkin erittäin epätodennäköisesti, eikä keinohedelmöitystä tehdä ollenkaan ylipainoisille) joten nyt hieman kateellisena mietin, miten ihanaa se olisikaan ostella vauvan vaatteita ja tavaroita ja iloita tulevasta... En ole vuosiin edes miettinyt lapsia siinä mielessä, että niitä hankkisin. En ole halunnut lasta. Mutta nyt tuo lapsihommeli heitetään aivan silmille, joten pakko vähän sitä omaa suhtautumista realistisesti alkaa miettimään. Ehkä olisi aika jonkinlaiselle surutyölle siitä, ettei omia lapsia tule. Ei omia, eikä adoptoituja (sairas ihminenhän ei saa adoptoida). Sen jälkeen voi iloita täysillä ystävän lapsesta ja ostella sille kaikkea ihanaa vauvakamaa :D
Päätin tehdä itselleni uuniriisipuuroa ihan vain lohturuoaksi, kun ei ole rahaa ostaa namiakaan XD Eilen tuli käytyä uimassa Yrjönkadun uimahallissa, joten nyt voi pikkaisen tankata. Ollaan nyt ystävän kanssa käyty tuossa nimenomaisessa paikassa uimassa kolmisen kertaa. Mukava paikka ihan jo senkin takia, että siellä on erikseen naisten ja miesten uimavuorot. Joten tällaiselle häveliäälle rumilukselle, se on oiva paikka uida ja saunoa. Ja kyllä kävin saunassakin, ihan alasti!!! Minulla on sellainen merkki joka oikeuttaa käyttämään uimapukua saunassa, mutta enpäs käyttänyt sitä. Ajattelin, että jos jotain kiinnostaa tuijottaa minun arpeni, niin siinäoähän sitten tuijottaa prkl. Kolmannella uintikerralla tuli uitua 850m, mielestäni aika hyvin. Huomenna olisi tarkoitus saada 1km täyteen :) Nyt puuron pariin!
Uunis tehty riisipuuro on kyllä hemmetin hyvää!!
VastaaPoistaYmmärrän surumielisyytesi ja nyt yritänkin olla liikaa hehkuttamatta ja paasaamatta asiasta sulle, koska en halua että sulle tulee surkea mieli. Mennään sitten yhdessä kattelemaan kaikkea kivaa, kun olet siihen valmis :) Olet niin tärkeä ja rakas <3
VastaaPoistaKomppausymmärrys surumielisyydelle. En tiedä auttaako asiaa ajattelemalla niitä asian negatiivisia puolia. Lapsen kanssahan ei elo aina ole auvoa, kuten fiksuna tiedätkin ;)
VastaaPoistaKäytän itse tuota negatiivisuustaktiikkaa yrittäessäni hyväksyä koirattomuuttani (en nyt väitä, että vanhemmuus ja koirallisuus olisivat sama asia). Tulipalopakkasilla, räntäsateella ja väsyneenä ei tarvitse hauvaa ulkoiluttaa ym.
Sain tänään seminaarityöni valmiiksi (viilaan vielä kantta ym. muodollista hässäkkää) ja sitten oma aikataulunikin on vapaampi. Mennään yrjöilemään!
Riisipuuro on hyvää, mutta valitettavasti paloi pohjaan uunissa XD
VastaaPoistaNyt vain odottelen, että pääsen Morren kanssa uiskentelemaan, ja Haihattelijan kera turisemaan vauvajuttuja :D Muistan kun Morre ja kälyni odottivat samaan aikaan lapsiaan ja molemmat saivat Kela-pakkauksen, ai että siinä nousi vauvakuume kun paketteja kaiveltiin :D Seuraavaa vauvapakkausta odotellessa :)
Tuntuu ikävältä, kun on asioita, jotka on valmiiksi "päätetty" puolestamme - ei pysty itse tekemään tärkeitä valintoja... se on surullista.
VastaaPoistaVauvan tavaroita pääsisi meilläkin hypistelemään ja vauvaa syliin ottamaan.