torstai 29. toukokuuta 2014

Miksi laihtuminen oikeasti voi olla kamalaa

Höh innostuin jo TÄSTÄ blogi kirjoituksenta "Miksi laihtuminen on kamalaa", sillä ajattelin, että VIHDOIN joku uskaltaa kertoa myös niistä laihtumisen huonoista puolista. No joo, kiroitus on kirjoitettu sarkastisesti siitä, miten kauheaa onkaan kun kaikki vaatteet suurenee ja tekee mieli katsoa koko ajan peiliin. Mutta laihtumisessa on oikeasti myös huonoja puolia monille ihmisille, etenkin jos pudottaa paljon painoa kerralla. Harmi vain, että näistä asioista ei puhuta, koska onhan se epäeettistä kertoa, ettei se laihduttaminen aina ole oikotie onneen, koska on AINA terveellisempää laihduttaa (Vaikka olisi normaalipainoinen) kuin lihota tai olla ylipainoinen.

Omalla tekstilläni en halua lannistaa ketää laihduttamasta, koska oikeasti jos on lihava (BMI yli 35) niin ylipainosta on terveydellistä haittaa ja laihduttaminen on hyvästä, vaikka se toisikin mukanaan erilaisia ongelmia. En siis mitenkään halua sanoa, että ei pitäisi laihduttaa, tai että ylipaino on hyvä juttu tai, että siihen pitäisi pyrkiä (jännästi jos joku sanoo olevansa onnellinen lihavana, niin jotenkin katsotaan, että hän haluaa yllyttää kaikkia muitakin olemaan lihava...).

Mutta tässä on vain ja ainostaan omia negatiivisia huomioita laihtumisesta. Hyviäkin puolia toki on, mutten ole vielä varma kumpia on enemmän, hyviä vai huonoja... Mutta en silti aio luovuttaa tai ajatella, että laihtumiseni olisi jotenkin huono asia. Ei, olen tyytyävinen, että olen laihtunut MUTTA se ei ole ollut helppoa, kuten ei ole helppoa nähdä itseään sellaisena kuin nyt on.

Roikkuva iho: Mitä vanhempi ja lihavampi, sitä enemmän sitä tulee laihduttajalla. On jotain ihmisiä, jotka väittää, että roikkuvaa ihoa ei jää jos liikkuu tarpeeksi. No nämä ihmiset eivät ole itse koskaan olleet oikeasti lihavia, koska jos on iso maha lihavana niin kyllä se vaikkapa 50kg laihdutuksen jälkeen roikkuu. Se on sitten itsestä kiinni onko se roikkuva iho, vai iso maha pahempi asia. Ja jos pahasti roikkuu, niin siihen on onneksi nykyään leikkaus apua saatavilla. Itselläni roikkuvat allit ja reidet. Allit etenkin todella pahasti, ne ovat lähinnä sen verran kuvottavat, etten  halua kenekään näkevän niitä. Kesäkuumalla pitkähihaisessa kulkeminen ei ole kovin kiva asia. Mutta ei ole vaihtoehtoja.

Kylmyys: En ole koskaan aikaisemmin kärsinyt kylmästä vaan olen nauttinut siitä. Vihaan kesää ja rakastan talvea... Mutta viime talvi oli kaikessa ihanuudessaankin aikamoista kärsimystä, kun  mikään vaate ei tuntunut olevan tarpeeksi. Eikä kyseessä ollut se, että olisin syönyt liian vähän tms. Vaan ihan vain se, ettei ole enää läskikerrosta lämmittämässä, joten tulee kylmä.

Minäkuva: En osaa sanoa, olenko lihava, pullea, pyöreä, läski vai jo suht sopiva. Joka päivä käyn kaikki nämä vaihtoehdot läpi mutta mikään ei pysy. En osaa ostaa vaatteita itselleni, koska en tosiaan tiedä mikä sopii ja mikä ei. En tiedä vaatekokoani ja saatan miettiä, että koon 50 paita menisi minulle siinä missä koon 42 paitakin... En vain tiedä. Tämä tekee vaatteiden ostamisesta hyvin tuskallista, ellei mukana ole kaveria joka auliisti kertoo mikä sopii ja mikä ei. Tosin olen varmasti rasittava shoppialukumppani kun kyselen koko ajan olisiko tämä koko hyvä, minulle? Sopiiko tämä? Näytänkö tässä lihavalta? Roikkuuko sieltä tai täältä?!

Tökeröt kohteliaisuudet: "Näytät NIIN paljon terveemmältä ja paremmalta kuin ennen (eli näytin kaamealta ja sairaalta aikaisemmin? Varmasti totta, mutta silti loukkaannun)"! "Kyllä näytät niin paljon nätimmältä hoikempana!", "En ole koskaan tiennytkään, että olet noin nätti kasvoista kun olet aina ollut niin lihava!", "Ei sinua edes huomaa kun viet nyt niin vähän tilaa!". Jep, näistä suurin osa kuultuna sukulaisilta ja perheeltä.

Törröttävät luut: En ole vielä hoikka, tai edes normaalipainoinen mutta jo nyt huomaan nukkuessani, että se on huomattavasti epämukavampaa kuin aikaisemmin. Olen aina nukkunut vatsallani tai puolittain vatsallani, mutta nyt se tuntuu epämukavalta koska lantioluuni painava patjaan ja tunnen sen koko ajan. Jep, en olisi voinut kuvitella, että moisesta asiasta kuin lantioluista voisi tulla ongelma...

Pettymys: Minusta ei tullutkaan onnellista, kaunista ja ihanaa ihmistä kuin laihduin! Eihän kukaan OIKEASTI näin ajattelekaan, mutta ajattelee osittain silti. Ja kun sitä onnea ei olekaan tullut, olen ehkä vielä onnettomampi ja pettynyt. Toisille laihtuminen ON todellakin tie onneen ja itsetunto nousee kohisten jne. Mutta kaikille niin ei käy. Ehkä kun saan vielä sen 10 kg pois? Sen jälkeen vielä toiset 10kg? Siitä vielä ainakin 5kg? Ja vielä toiset 5kg? ja sitten painankin jo 55kg mikä ei minulla näyttäisi nätiltä.

Muuttuneet kasvot: Jep, en aina tunnista itseäni peilistä. Kuka on tuo nainen jolla on isot silmät, tummat silmänaluset, jättimäinen nenä, olematon suu ja roikkuvat posket? Näyttääkö se oikeasti terveemmältä kuin se pöyreä poskinen suppusuu joka piiloutui kätevästi kaksoileukansa alle? Eikä sen posketkaan roikkuneet vaikka paksut olivatkin... Ja huom, en ole vielä edes normaalipainoinen. En halua edes tietää, miltä kasvoni näyttävät 10 kg jälkeen!

Ikäkriisi: Koska siitä pulleasta tytöstä tulikin nainen?!?! Ja miten lihavuus edes liittyy siihen, että näen itseni nyt enemmän naisena kuin tyttönä? Sinänsä hyvä asia, mutta myös ahdistava...

Fyysinen kunto, keveys jne: Tästä monesti kuulen puhuttavan, että AH kuinka sitä onkaan kevyempi ja parempi ja terveempi ja ihanampi ja niin edelleen olo. En ole havainnut kunnossani eroa, ainakaan sellaista joka liittyisi painoon. Ei ole kevyempi olo, vaikka mahdun istumaan paremmin jne. Eli en huomaa laihtumista millään tasolla fyysisessä olemuksessani.

Terveys: En ole huomannut terveydessä pahemmin eroa. Närästys on jäänyt pois, mutta liittyikö mokoma lihavuuteen vai huonoon ruokavalioon on sitten eri asia. Kolesteroliarvoni ovat hieman nousseet. Ennen laihdutusta ne olivat 4.7 nyt 5.2. Ei nyt mikään hirveän paha vielä, mutta nousua kuitenkin. Muutoin olen ollut terve lihavana ja hoikempana. Joskin toki hoikempana voi odottaa terveempää tulevaisuutta todennäköisemmin.

Hyviäkin puolia löytyy paljon, mutta halusin tässä tuoda esiin nyt niitä huonoja puolia. Ensi kerralla sitten hyvät puolet ;) Koska täytyyhän nekin listata, ettei mene valittamiseksi koko homma!

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Kesäsuunitelmia ja keskiaikamekkoja

Peintä hiljaiseloa on tullut taas tässä pidettyä vähän aikaa. Josko sitä taas jaksaisi vähän höpötellä tännekin. Hieman arkisempaa asiaa tällä kertaa. Aikomuksena olisi lähteä Hämeenlinnan keskiaikamarkkinoille elokuussa. Lähdemme ystävän kanssa viettämään pienen pientä lomaa keskiaikaisissa merkeissä ja olemme jo päättäneet varata hotellihuoneenkin sitä varten. Nyt on vuorossa keskiaikamekkojen tilaaminen :D Olen vuosia haaveillut oikein kunnollisesta keskiaikamekosta, sellaisesta joka olisi mahdollisimman historiallisesti korrekti. Olen huomannut, että tämä historiallinen korrektius tuntuu, etenkin suomen harrastajille, olevan tosi iso juttu. No sellaista mekkoahan on aika vaikeaa löytää mistään valmiina tai tilaustyönä, sillä ne maksavat maltaita. Onneksi kuitenkin netistä löytyy on-line kauppoja joista löytyy keskaikamekkoja ripauksella fantasiaa. Maalikko ei näistä mekoista näe, onko kyseessä historiallisesti korrekti mekko vai fantasiamekko, mutta vähänkään asiaa tunteva kyllä eron huomaa. Mutta nyt aion olla miettimättä sitä sen enempää. Kunhan tunnen oloni hyväksi ja mekot näyttää päällä hyvältä, niin pieni fantasian ripaus ei ketään tapa :D

Olemme päättäneet tilata mekkomme tällaisesta liikkeestä http://armstreet.com/
Sieltä löytyy jos jonkinmoista mekkoa, armoria sun muuta pientä kivaa. Eikä hinnat ole naurettavan suuria. Ja mikä parasta, mekot tehdään pellavasta! Useimmissa paikoissa mekot tehdään nimittäin puuvillasta tai velouri sametista, joita ei toki kumpaakaan ole keskiajalla nähtykään. Pellavaa on käytetty vuosituhansia, joten se on oiva kangas keskiaikamekkoihin. Toinen vaihtoehto olisi villakangas, mutta itse pidän pellavaa mukavampana vaihtoehtona.

Tässäpä olisi mekko jonka olen hankkimassa vihreänä ja pellavaisena (kyseinen mekko on tehty puuvillasta, mutta pientä lisämaksua vastaan sen voi saada pellavaisena). http://armstreet.com/store/medieval-clothing/medieval-black-cotton-dress-lady-hunter






Ja koska olen saanut mekoilleni rahoituksen yllättävältä taholta (ei siitä sen enempää) niin päätin hankkia toisenkin. Tämä mekko on tulossa juurikin tällaisena oranssina kuten kuvassa :) http://armstreet.com/store/medieval-clothing/medieval-dress-tunic-red-elise

Tähän mekkoon olisi tarkoituksena itse valmistaa vielä vyö sekä jonkinlainen päähine/hattu. Ylläolevan mekon kanssa aion käyttää pääkoristeena diadeemi/tiara-tyyppistä hommelia jonka aion itse tehdä. Ei kovin keskiaikaista, mutta näyttävää :P Pieni kruunu olisi toki hieno (ja ajanmukainen) mutta sellaista tuskin löytyy niillä rahavaroilla joka minulla on käytössä. Kalevala koruja onneksi löytyy montaa erilaista, joten niitä ei tarvitse sen kummoisemmin miettiä.

Nyt jo intopiukeana odotan näitä markkinoita, vaikka kohta on myös vuorossa pienimuotoinen risteilyretki kahden ystävän kanssa ja sitten vielä hieman myöhemmin kesällä on tiedossa kauan ja hartaasti odotetut kesähäät! Sinne on jo yksi mekkovaihtoehtokin hankittuna, ja pitää tännekin laittaa kuvia (ja näyttää morsiamelle, josko hän hyväksyy mekko valinnan). Eli kaikenmoista kivaa tiedossa. Avomieskin tuossa natisee, josko heinäkuussa pitäisi vielä ulkomaillekin lähteä :D Joskin olemme hieman epävarmoja, pystymmekö olemaan koiruudesta erossa viikkoa...

Tällaista tällä kertaa, hieman jotain positiivista ja kivaa välillä tännekin :) Pienistä asioistakin pitää iloita suuresti :D


torstai 8. toukokuuta 2014

Dojoing!! Posti toi yllärin!

No sieltähän se leikkausaika jo pöksähti! Olen tottunut siihen, että leikkausajan saa vasta kuukautta etukäteen (joskus jopa pari viikkoa vain etukäteen) mutta nyt tulikin jo yli 4kk etuajassa. No parempi ehkä näin niin tietää ainakin tarkalleen koska leikkaus on, ei tarvitse arvuutella jos pitäisi jotain suunitella elo-/syyskuulle. Leikkauspäivä on 17.09.2014 Kirurgisessa sairaalassa. Ihmettelin hieman, että sinne pitää mennä jo edellisenä päivänä... Varmaan siellä halutaan tehdä tyhjennykset sun muut valmistelut kunnolla kun on kuitenkin tosi iso leikkaus tiedossa ja monesta kohdasta leikataan samalla kertaa. Hrrr...

Eilen oltiin bändin kanssa esiintymässä toiseen otteeseen ja  jäin tosi hyvä mieli lähinnä sen takia, että kaveri napsi minusta muutaman kuvan esiintymisasussani ja niistä tuli aika hyviä! Mikään keijukainen nyt en vielä ole (eikä minusta sellaista tule) mutta pahimmat makkarat saatu pois :D Jalat on vielä aika pönäkät ja... Tai no, jos nyt alan tässä luetella kaiken mitä kuvassa on vikana, niin menisi ikä ja terveys. Joten tyydyn sanomaan, että aika kiva kuva tuli ja se siitä :D Täydellistä kun ei kenestäkään saa vaikka kuinka yrittää. Mutta tästä vielä se 10 kg pois niin olisi jo oikein passeli.



Nyt vain alan stressaamaan, että voiko moista asua enää avanteen kanssa käyttää.. Vai tuleeko pussi liikaa näkyviin kun on aika tiukka tuo mekkonen. Pitää hankkia jotkut kunnon tiukat mummokalsarit jotka voi vetää avanteen päälle, niin että jää mahdollisimman piiloon... Ja minä niin VIHAAN mummokalsareita, siis sellaisia nostavia, kohottavi, vatsaan puristavia ja muotoilevia versioita. Minusta ne kuuluu vanhoille ihmisille :( mutta minkäs teet, ei taida olla vaihtoehtoja. Olen jo katsellut jotain uimapukujakin mutta veikkaan, ettei kantti kestä uimaan menemistä kyllä avanteen kanssa, vaikka se onkin yksi elämäni suurimmista nautinnoista. Saa nyt nähdä. Sitä voi mieli muuttua myöhemmin.

Täytyy kyllä alkaa vähän pukeutua nätimmin ja miettiä vaatetustaan enemmän kuin mitä on tähän asti tullut tehtyä. Olen aina rakastanut pukeutumista, asujen suunittelua, meikkausta (tilaisuuksiin, normisti päivän aikana en meikkaa), hiusten laittamista jne. Jotka on olleet nyt vähän kateissa jo muutaman vuoden ainakin.  Olen tykästynyt kovasti selaiseen fiftari tyyliin (tietyssä määrin), joten pitää sitä yrittää vähän toteuttaa omassa vaatetuksessa, sellaista ihanaa pin-up tyylistä pukeutumista :D Totesin, että pussimaiset empire linjaiset mekot jne. Ei oikein enää sovi kropalleni kun jää vyötärö piiloon. Tosin olen aina tykännyt makkarankuorimekoista XD Nyt ne vain sopii kropalle paremmin :P

Tämä oli nyt sekainen kirjoitus leikkauksia ja muotia ja tyyliä... Nooh kerrankos sitä :) Nyt menen ahdistelemaan tuota leikkausaikaa oikein ajan kanssa. It's really happening.