tiistai 13. maaliskuuta 2012

Joutavia jorinoita ja stressailuja.

Miten voi olla näin vaikeaa löytää tietoa tuosta Helsingin kuntoutuspoliklinikasta. Ei mitään googlella ainakaan löydy, ei edes ihmisten kokemuksia. Olisi muutenkin kiva tietää, mitä siellä kuntoutushommelissa tapahtuu tai mitä voi odottaa, onko se avohoitoa vaiko "sisähoitoa". Sen tiedän, että joillakin on tosiaan niin, että joutuvat olemaan tuolla paikassa viikkojakin, mutta toiset taas käyvät avohoidossa, tai siis arvioinnissa. Kauhean stressaavaa, kun sanotaan vain, että laitetaan lähete kuntoutuspoliklinikalle ja that's it. Ei mitään muuta. Stressikerroin noussut about sataan kun netistäkään ei löydy mitään.

Olen tässä sitäkin miettinyt, että miten voi olla, että julkisuudessa puhutaan koko ajan kuinka niin ja niin monta ihmistä on sairaseläkkeellä, eikä niin paljoa saisi olla, että kuinka oikeasti niin moni voi olla niin sairas. Itse taas en ole kuullut koskaan vielä sellaista ihmettä, että kukaan olisi ilman hirveitä vuosienkin kestävää taistelua saanut tuon sairaseläkkeen. Ja kuka oikeasti jaksaisi turhaan lähteä tuollaiseen taisteluun, sairaista nyt puhumattakaan. Omasta tilanteestani tiedänkin jo, että mitään sairaseläkettä en tule saamaan koska olen liian nuori ja hyvin koulutettu (eikö muuten ole jollain tasolla ikärasismia, että vain iän ja koulutuksen takia ei pääse eläkkeelle). Enkä oikeastaan mielestäni lopulliselle eläkkeelle kuulukaan, enkä aio sellaiselle jäädä. Mutta vaihtoehtoja ei taida tilanteessani olla montaa. Stressaan tätäkin asiaa jo valmiiksi.


Ja ai että muuten nousi agressiivisuustaso kun katselin TV7 jotain uskisohjelmaa (katson niitä aina silloin tällöin ihan silkasta mielenkiinnosta) ja siellä taas joku mamma paasaa, kuinka pitää antaa elämä  Jeesukselle joka sitten parantaa kaikista sairauksista. Jesse hei, jos parannat minut, niin lupaan uskoa sinuun (joo tiedän, homman pitäisi toimia juuri toisinpäin koska Jesse tahtoo, että ihmiset kumartavat häntä ennenkuin auttaa ketään, jokseenkin itserakasta sanoisinko...). Anyway en siis ole kristitty, kuten varmasti tajusitte, joten eipä tarvitse Jesseltä mitään pyydelläkään. Äiti Maallekaan ei asiaa kannata itkeä, luonto nimittäin toimii niinkuin toimii. Toiset on sairaita heikkojalenkkejä ja toiset sitten niitä yhteiskunnan tukipilareita. Onneksi sentään nykyään sairaita ei enää heitetä kaivoon tai metsän keskelle selvitytymään miten parhaiten taitavat tai kuolemaan. Ylimääräisiä suita kun ei suvaittu, ihan ymmärrettävistä syistä. Nyt onneksi resurssit ovat hieman erilaiset ja sairaallakin ihmisellä on oikeus elää hyvä elämä.

Jotain positiivista sentään, psykoni sanoi, että olen hänen mielestään poikkeuksellisen älykäs ihminen jolle hän voisi kuvitella vaikka tutkijan ammatin. Harva kuulemma osaa samalla tavalla jäsentää annettua tietoa ja analysoida itseään. Kiva, että joskus joku älykkääksikin kehuu. Itse kun pidän itseäni aikamoisena ääliöluuserina :D Ehkä pitäisi alkaa ajatella toisella tavalla...

1 kommentti:

  1. Lopeta ny se ihan turha ressaaminen. Ainaskii mulla on jokaises tollases paikas ollu kivaa...

    VastaaPoista