maanantai 29. heinäkuuta 2013

Mökkeilyä ja ruoka-ahdistusta

Mökillä oli ihanaa! Aurinko paistoi koko ajan (itseasiassa aivan liikaakin), oli lämmintä ja kaunista. Ruokaa oli ihan liikaa ja ainoa negatiivinen juttu koko viikonlopussa oli tuo ruoka. Siis se, että söin liikaa. Söin koko ajan, suuria määriä, herkkuja, ruokaa kaikkea mitä käsiin sain. Minulla ei vain onnistu se, että otan hetkeksi rennommin ruoan suhteen. En vain voi ottaa rennosti, koska silloin koko homma lähtee hanskasta enkä halua paluuta entiseen. Ja paluu taas siihen pienempään kalorimäärään on todella vaikea. Ei ne kalorit, mutta se, ettei voi koko ajan olla syömässä. Ettei ole kokoa ajan ruokaa kädessä, SE on vaikeinta! Mitä sitä oikein tekee koko päivän jos ei voi syödä? Se oli jo alkanut jotenkin sujua niin, ettei ihan joka hetki edes kaivannut sitä ruokaa mutta nyt tässä koneellakin istuessa mietin vain koska ja mitä sitä voisi taas syödä. Todella rasittavaa. Eli missään vaiheessa ei saisi "rentoutua" tuon syömisten suhteen vaan pitää ne langat käsissään joka päivä, myös lomaillessa. Veikkaan, että ensi perjantaina painoni on varmasti noussut sellaiset 2-3 kg ja sekös vituttaa ja suuresti :( Tähän tietysti vaikuttaa sekin paska asia, että kipeän jalkani takia, en ole päässyt harrastamaan liikuntaa viikkoon... Toivoin niin kovasti, että tähän ei nyt kaadu koko hemmetin laihdutusrykäisy.
Mutta jottei mene täysin ruokakeskusteluksi, niin tässä myös vähän kuvia :)

Mökillähän on jo vakituiset asukkaat, jotka armeliaasti antavat meidän käyttää heidän asuinaluettaan mökkeilyyn :D Näihin asukkaisiin voi törmätä missä vain, yksi asuu jopa saunassa enemmän tai vähemmän vakituisesti.





Tämä ja alempi kuva ei ole minun itseni ottamia. Muut ovat.





Kotimatkalla väsähtänyt pikkuinen koira :)

1 kommentti:

  1. Hei ja sori, et kommentoin näin vanhaan postaukseen.

    Mä niin jaan tuon sun ruoka-ahdistuksen. Itselläni on niin epäterve suhde ruokaan kun olla ja voi ja arjessa saan jotenkin pidettyä ne langat käsissäni. Mut lomat, mä pelkään niitä jo etukäteen ja stressaan. Koitan tehdä suunnitelmia miten voisin silloinkin syödä "normaalisti". Yleensä menee vituiksi. Tai siis aina. Helvetin rasittavaa. Nytkin olen jo tulevan kesäloman suhteen suunnitellut miten alan aamuisin lenkkeilemään. Jaksan ehkä viikon.

    Maarit

    VastaaPoista