lauantai 16. helmikuuta 2013

Hauva-vauva sairastaa kroonisesti.

Hauva-asiaa jälleen. Eilen meidän murheenkryyni alkoi sitten oksennella verta. Kiidätettiin poloinen pikaisesti lääkärille ja VIHDOIN onnistuimme saamaan lääkärin, joka otatti verikokeet ja röntgenin saman tien. Mitään ei kyllä löytynyt paitsi maksa-arvo oli hieman koholla, mutta se saattaa johtua vain kroonistuneista vatsa-ongelmista. Muutoin kaikki näytti siltä miltä pitääkin. Seuraava askel onkin sitten tähystys ja koepalat vatsasta. Niihin meneekin aika pitkä penni, joten sitä varten joudumme säästämään puolestavuodesta vuoteen. Toivottavasti tilanne ei sillä välin ratkaisevasti pahene, tietysti jos pahenee niin sitten pitää ottaa lainaa.

Tajusin myös kuninka täydellistä huuhaata nuo koirien vakuutukset ovat, etenkin sekarotuisilla. Sekarotuisen saa vakuutettua korkeintaan 340€:sta (mikä on vähemmän kuin mitä Minkasta on maksettu, mutta sekarotuisella ei otetaan sitä maksettua summaa huomioon vain ainoastaan se, että kyseessä on sekarotuinen). Tämä tarkoittaa siis sitä, että Minkan sairaalakulut maksetaan ainoastaan tuohon 340€ asti. Mikä on semmoinen yksi kärpäsen paska jos tulee vaikka tonnin lasku. Eli vakuutuksessa ei ole oikeastaan mitään järkeä, etenkin kun maksamme melkein 200€ vuodessa. Jos säästäisimme vain tuon vakuutusmaksun vuosittain Minkaa varten niin se olisi jo melkein sama asia. No okei, ei nyt ihan mutta kuitenkin. Jotenkin ajattelin, että tuo vakuutussumma olisi ainakin jonnekin 1000€ asti, tosin sekin vaikuttaa naurettavan pieneltä. Mutta joka tapauskessa, ensi vuonna emme enää maksa isoa rahaa turhasta vakuutuksesta.

Lekurissa meni melkein 4h kun hauvelssonia nesteytettiin ja otettiin tosiaan verikokeet ja röntgen. Tuo nesteytys oli kyllä aika turhaa, etenkin ajatellen sitä, että toiseen sattui kun neulalla pisteltiin sinne sun tänne. Verikokeen aikana piti pyytää hoitaja pitämään Minkaa, koska meistä kumpikaan ei vain voinut. Toinen oli  niin pikkuinen tärisevä kultamurunen :( Mutta kiltisti Minka kaiken kesti ja oli todella kiltisti, kerran vinkaisi kun neula sattui. Muutoin otti vain alistuneesti kaikki toimenpiteet vastaan vaikkei takuulla ollut kovin mukavaa. Se on niin luottavainen pieni kulta. Mutta nyt tosiaan tutkimukset jatkuu rahatilanteen mukaan. Toivottavasti nyt jossain vaiheessa saadaan jotain selvyyttä. Näitä eläinlääkäri ehdotteli:
Ruoka-aineintoleranssi (immunologinen ongelma)
Rakenteelliset tai toiminnalliset ongelma
Hormonaaliset sairaudet (kilirauhasen vajaatoiminta, lisämunuaisen vajaatoiminta, Addisonin tauti).


Toivotaan nyt, että edes jotain selviäisi, että saadaan oikeanlainen lääkitys ja Minka voi sitten elää rauhassa ilman pahempia oireita. Mutta siltä nyt näyttää, että koskaan tästä ei eroon päästä. Ihan oikein meille kun Virosta tuollaisen pienen hankimme omaa tyhmyyttämme (luultiin siis olevamme fiksuja ja ostavamme koiran niin, ettei kyseessä olisi koiratarhassa kasvanut koira, mutta sitäpä emme kyllä koskaan saa tietää, miten asiat oikeasti ovat. Monia asioita koiratarhaustaustaa puoltamassa ja moni taas ei puolla, jää siis arvoitukseksi) mutta toki ei ole oikein, että Minka raukka joutuu kärsimään moisesta :(

4 kommenttia:

  1. Moi! Jotenkin "osuin" blogiin ja koira asia erityisesti kiinnostaa. Kilpirauhanen ym. luetellut mtn veri oksennusta aiheuta.
    Ensin: Moppe pitää madottaa monta kertaa vuodessa ja vaihtaa kahden matolääkkeen välillä. Näin saadaan kaikki sisäloiset lopetettua. Samoin pitäisi Mopen ruoassa olla proteiinia tarpeeksi. Tavallinen koiranruoka sisältää Aina vehnää, riisiä jne. n. 50% ! Eli karrikoiden sanoen Moppe syö "ranskanleipää" puolet ruoastaan ja jossa ei ole mtn muuta kuin energiaa. Kuka on nähnyt susia viljapellolla syömässä? Koiralla samanl. ruoansulatus. Perehtykää koiranne ruokintaan, koska olettte sellaisen hankkineet ja vielä Virosta, huh! Sapettaa kun ihmiset on niiin koira ihmisiä, eikä kuitenkaan perehdytä sen hyvinvointiin, vaan naristaan koiravakuutuksista. Niitä ota kukaan kennelin pitäjäkään. Mevet Helsingissä selvittää hetkessä mikä koiraanne vaivaa, mut maksaa kanssa paljon. Aloititte "säästämisen" koiran "hoitorahastoon". Kuitenkin junilla reissaatte, syötte ulkona, museot ym. jo niistä olisi kertynyt pesämuna Mopelle. Pitäähän sitä "tuulettua", mut koira on kuin lapsi, SE ON Etusijalla kaikessa, koska on sellainen hankittu. En todella toivo teille lapsia, olisivat vain rasite Rhodoksen matkoilla...

    VastaaPoista
  2. Noh ensinnäkin, jos olisit oikeasti lukenut vähän muitakin postauksini olisi huomannut, että koiramme on syönyt AINA sitä mitä eläinlääkäri on sille milloinkin suositellut. Tällä hetkellä siis vain itse tehtyä kotiruokaa joka sisältää kanaa ja riisiä (sekä vitamiineja ja jonkinlaista lekurin suosittelemaa öljyä). Toisekseen, koiralla ei ole samanlainen ruoansulatus systeemi kuin sudella, ne ovat eriytyneet niin kauan aikaa sitten, että on väärin enää verrata koiraa fysiikaltaan taikka käyttäytymiseltään suteen. Tietosi ovat siis tältä kohdin vanhoja sekä asenteellisia. Se on toki totta, että viljat eivät kuulu luonnostaan koiran ruokavalioon, silti monet nimekkään koirankasvattajat niitä käyttävät (riisiä, ohraa, kauraa jne).

    Mielestäsi siis elämämme pitäisi pysähtyä ja kaikki rahat laittaa pelkästään koiraan? No olen pahoillani, mutta niin ei tule tapahtumaan. Vaikka meillä olisi lapsikin, emme silti eläisi elämäämme ainoastaan lapselle. Emmekä siis myöskään koirallemme. Miksei vakuutuksesta saa narista? Me sentään olemme sellaisen ottaneet toisin kuin mainitsemasi kennelit joiden toiminnasta voidaan olla sitten montaa eri mieltä.

    Eläinlääkäreitä voi toki suositella niin monia kuin niitä täällä Helsingissäkin on, mutta eiköhän muuallakin saa sitä asiantuntevaa hoitoa koiralleen. Madotukset taas eivät tähän asiaan kuulu millään tavalla, ne on hoidettu aina ja ajallaan.

    Se on totta, että oli tyhmää hankkia koira virosta, mutta minkäs teet, nyt se on hankittu ja sen kanssa pitää elää. Emme voi olla varmoja onko kyseessä koiratarhan koira, vaiko ei. Mutta eipä sillä enää ole meille merkitystäkään. Aiomme silti edelleen käydä museoissa ja ulkomaillakin vaikka meillä koira onkin :D

    Toisekseen, kyse ei ole hengenhädästä, joten meillä on ihan aikaa säästää rahaa koiruuteen. Jos hengenhädästä tulee kyse on asia tietysti eri, ja silloin otetaan vaikka lainaa jotta Minkalle saadaan kaikki mahdollinen hoito. Kuten tuossa ylemmässä tekstissäkin sanottiin. Rakastamme koiraamme, mutta meillä on muutakin elämää.

    Lapsia emme ole hankkimassa, mutta sinulle voin kertoa vastaisuuden varalle, että lapsi kulkee matkustelussa kyllä mukana. Enkä kyllä tajua miten tämä lapsi asia tähän edes kuuluu, mutta kait se on aina hyvä kortti vetää esiin silloin kun ei muutakaan osaa sanoa...

    VastaaPoista
  3. Rakas "Eki". Olen hoitanut Minkaa heidän lomamatkojensa aikana, myös elellyt sen kanssa vuorokauden ympäri ja tapaan tämän piskuisen karvapalleron useasti viikossa. Olen siis nähnyt miten koiruutta hoidetaan ja olen itsekin osallistunut hoitoon.

    Anonyyminä on yllättävän helppo unohtaa normaalit käyttäytymissäännöt netissä. Sinun on helppo syyllistää jotakuta parin tekstin perusteella, kyllähän silloin tiedät mistä kana kusee, eikö niin. Näitä Internetin Dr. Philejä löytyy aina jostain, heti psykologisoimassa ja osoittamassa jokapaikanhöylän asiantuntijuuttaan.

    Virosta voi löytää ihan koiratarhattomiakin koiria. Ja samalla on hyvä muistaa, että eri puolilla Suomea myydään pikkuhauvoja juomarahan hinnalla - Viro tai Suomi, maalla ei ole merkitystä. Myös ihan nk. rotukoirat, joita myydään monilla sadoilla euroilla, voivat olla hyvinkin vaivaisia ja totuushan on se, että rotukoirilla niitä ongelmia terveydessä vasta onkin.

    Itse en henkilökohtaisesti usko, että kulttuurinautinnot estävät olemasta hyvä eläimenomistaja. Tunnetusti vapaa-ajan harrasteet vähentävät stressiä -> lemmikkiin jaksaa keskittyä paremmin. Minulla on ollut kääpiösiili. Hoidin sitä hyvin, mutta nautin myös omasta elämästäni sillä mikään lemmikki ei tarvitse koko ajan vahtia - ne haluavat myös omaa rauhaa. Silloin kun lemmikkini oli sairas, uhrasin rahaa, aikaa ja voimavaroja siihen. Niin paljon kuin siinä tilanteessa pystyin. Olisin ollut syömättä, jos se olisi auttanut lemmikkiäni. Mutta kroonisesti sairaan lemmikin tai ihmisen kanssa ei voi vain omistautua tuosta vain kokopäiväorjaksi. Siinähän hajoaisi pää itse kullakin. :)

    Ymmärrän toki sinun tunnearvosi näitä asioita kohtaan, mutta se että voi auttaa toista, on itse oltava myös hyvissä henkisissä voimissa. Aurinkoista päivän jatkoa sinulle.

    VastaaPoista
  4. Kiitos palautteesta! Ikäni koirien kanssa "pelannut", kouluttanut, pennuttanut, hoitanut ja yleensä kaksi isoa koiraa yht' aikaa mm. rottweilereitä.
    Se tuntuu vaivaavan, kun anonyyminä? Lähinnä siksi, kun en itse blogia rustaa...
    Facebookis, G+ssa, Youtubessa vuosia ollut sivuni...
    Se miksi oon eksynyt "tyttöjen" blogeihin, on ollut hyvä teksti (sisältö). Alux alkanut seuraamaan nais-bodaajia, kun itekin salilla käyn ja ihme ja kumma, en seuraa yhtään miespuolista "pumppaajaa", paitsi Youtuben jtn treenivideoita kerännyt sivuston soittolistoihin.
    Kevät terveisin eki.

    VastaaPoista