torstai 14. maaliskuuta 2013

Selkä mennyt... Mitä jää jäljelle?

Selkä on edelleen rikki, eikä tästä taida päästäkään eroon ilman lekuria. Toisaalta, tunnetusti siellä ei asialle paljoa mitään tehdä kuitenkaan. Mutta olisi kiva ehkä käväistä kuulemassa, ettei ole kyse mistään vakavammasta, esim jostain hermovauriosta tms jonka kanssa sitten joutuukin kivasti elämään koko elämänsä. MUTTA yksi syy sille, miksi en ole mennyt lääkärille on se, etten pääse kävelemään. Ei tarvitse olla kovin fiksu tajutakseen, että silloin on paha minnekään yrittää aikoja varailla. Meillähän ei ole autoa ja taksiin en suostu menemään koska en pysty pungertamaan itseäni takapenkille persepystyssä taksikuskin naureskellessa vieressä, että kiitos vain. En siis pysty istumaan ja olisi aika kyseenailaista pääsisinko taksiin sisälle ollenkaan. Mikä siis neuvoksi? No ei mene lekurille, ennenkuin on sen verran hyvässä kunnossa, että pääsee paikanpäälle. Tuntuu kyllä aika erikoiselta, että pitää olla tarpeeksi terve päästäkseen hoitoon kun sairaana ei pääse paikalle... Ja ennen kuin kukaan ehdottaa ambulanssia niin sehän ei lähde sairaalaan viemään ellei kärsi vakavasta verenvuodosta, jotain ole poikki tai tee kuolemaa. Vaikka pelkkää sängyssä makaamista voisi sanoa kuolemaksikin (thank god en asu yksin, muuten voisi olla aika nälkäistä odotella selän parantumista, että saa edes kaupasta ruokaa) niin ambulanssille se ei kelpaa.

Olen kyllä miettinyt, että mikä tätä selkää voisi vaivata. Se kipeytyy yleensä silloin kun liikun paljo. Painon kannalta vielä hassusti niin, että mitä hoikemmassa kunnossa olen, sitä enemmän näitä selkäkipuiluja tapahtuu. Tosin tällä kertaa on nyt ihan pahimmasta päästä. Yleensä parin päivän sisään helpottaa, mutta nyt ei ole mikään auttanut, eikä helpottanut. Ehkä voisi viikonloppuna pakottaa avokin viemään taksilla ensiapuun. Missä tietysti kysytään ensimmäisenä, miksen mennyt arkena terveyskeskukseen. NO kun en pääse kävelemään!!! No eikö naapuri voisi viedä? Missä hitossa se lääkäri oikein asuu, Narniassa? Ei meillä pk. seudulla naapureita tunneta edes nimeltä, saatikka niin hyvin, että voisi konttailla oven taakse hymyssä suin ja pyytää viemään lääkärille. Enkä tiedä asuuko meidän rapussa edes ketään kenellä on autoa... Ehkä alakerran suurperheen isällä, mutta perheen koosta päätellen hänelle ei varmasti ole aikaa meikäläistä alkaa kuskailemaan lekuriin. Sitä paitsi, kaikki on töissä sinä aikana kun terveyskeskus olisi auki. Niinkuin on avokkikin...
Puuh, näihin mietteisiin.

Oi mutta jotain mukavaakin tiedossa! Haihattelija tekee minulle karkkisukkia, nams nams! Rakastan villasukkia :P

2 kommenttia:

  1. Mullahan on toi iskias aina välillä pahana. Jotkut kuulemma saa siihen ihan piikin. Mutta itse en kans ole kyennyt lääkäriin silloin, kun ei pääse edes sängystä. En tiedä, tekeekö ne kotikäyntejä ja mitä maksaa. Toivottavasti helpottaisi pian. Kannattaa varmaan kertoa noista oireista kumminkin sitten, kun pääsee sinne lääkäriin. Olet niin nuori ihminen, että ehkä ne sulle osaakin antaa vielä kunnon hoitoa vastaisen varalle.

    VastaaPoista
  2. Joo olenkin tämän takia jo muutamaan otteeseen lekurilla käynyt, mutta virsi on aina sama tulehduskipulääkkeitä ja lihasrelaksanttia, ei sitä edes viitsitä alkaa tutkia. Etenkin nyt kun en ole työelämässä niin kukaan ei hyödy siitä (paitsi minä) vaikka selkä saataisiinkin kuntoon.

    Aikomuksena kuitenkin uhmata suomen terveydenhuollon systeemejä ja mennä ensiapuun ja vaatia, että asialle jotain tehtäisiin. Saa nähdä mitä tapahtuu vai heitetäänkö mut vain suoraan pihalle :D

    VastaaPoista