Koiranomistajan elämää...

Tapahtui aamulla...

Makoilin vielä sängyllä lämpimässä koira kainalossani. Ulkoa kuului roska-auton lavasta iso pamahdus ja Minka heräsi siihen säpsähtäen. Huoneen täytti pienoinen paukun haju. Noh ei siinä mitään, paukkuvahinkoja sattuua itse kullekin aina välillä. Seuraavaksi neiti päätää kavuta minun päälleni istumaan kasvot kohti minun kasvojani (tällä keinoin on tarkoitus saada mamma hereille ja rapsuttamaan). Hetken tyttö siinä nuuhkii mamma kasvoja samalla kun yritän varastaan nenäpusua... Eikö tämä hyväkäs juuri sillä hetkellä päästä ison röyhtäisyn! No siinä sitten huidotaan hajuja kauemmaksi kun tyttö päättää kaatua koko kropallaan naamalleni ja alkaa innokkaana nuolemaan nenääni. Minkan henki haisee... Pahalle! Oliskohan aika pestä hampaat?

Siinä sitä sitten maataan haiseva, kuuma ja karvainen kerä naaman päällä takamus juuri strategisesti sopivalla kohdalla. Mitä siinä muuta voi kun rapsutella ja pusutella toista, joka noin likelle tulee. Oloni on kuin vanhan sohvan, mutta mitäs siitä, koiran rakkaus on parasta rakkautta ikinä, vaikka se olisikin rakkautta sohvaa kohtaan XD