Avanne (ileostoma)

Nyt on tässä tämä avanne asia tullut taas mieleen kun tämä kuntoutustuen ainainen hakeminen alkaa kyrpiä aika hitosti. Ihan hirveä stressi ja hampaiden kiristys kun pitää koko ajan olla varpaillaan, että saako sitä rahaa vai ei ja mistä sitä saa ja mistä ei edes kannata lähteä hakemaan. Muutenkin hirveä paperisota koko ajan ja epävarmuus kaikesta. 

Ensinnäkin, mikä on avanne? Puhun tässä nyt VAIN ohutsuoliavanteesta, sillä on olemassa myös virtsatieavanteita sekä paksusuoliavanne jotka ovatkin sitten ihan eri asia kuin tämä, josta nyt puhun.

Ohutsuoliavanne, ileostooma on kirurgisesti ohutsuoleen tehty reikä, jonka kautta ohutsuoli on tuotu vastanpeitteiden läpi ja ommeltu ihoon kiinni. Avanne on siis punainen ja kostea pala suolistoa vatsanpäällä jossa ei ole itsessään tuntoa. Uloste kulkeutuu tätä kautta vatsan päällä olevaan tyhjennettävään pussiin.

Kuva 1 täältä

Kuva 2 täältä

Kuva 3 täältä 

Kuva 4 täältä

Joten pieni mietintä alkoi itää, joskos sitä olisi kuitenkin helpompaa sen avanteen kanssa. Mutta toisaalta taas... Avanteen kanssa minusta tulee ns. Terve ihminen, eli silloin en AINAKAAN voi saada kuntoutustukea tai eläkettä koska avanne ei ole sairaus. On tietysti mahdollista, että avanteen kanssa hommat menisi ihan suht ok. Ehkä töihinin pääsisi tms. Mutta toisaalta... Ihan samaa pelleilyä vessojen ja ruokailujen kannalta, ruokailujen kannalta ehkä vielä enemmän joutuisi pelaamaan ja pelleilemään koska ohtusuoliavanne toimii ihan koko ajan, eli sen kanssa ei voisi tehdä oikeastaan mitään ilman, että sitä ulostetta valuu pussiin. Silloin kun minulla avanne oli, jouduin käymään todella usein sitä tyhjentämässä ja vaikka kerrat vähenisivät jonkin verran nykyiseen verrattuna, en ole edelleenkään vakuuttunut että se olisi sen arvoista.

Toinen mikä mietityttää on tuo urheilu ja liikunta. Avanteen kanssahan voi harrastaa liikuntaa ihan niinkuin normaalikin ihminen voi. Niin no... Jotkut voivat, toiset eivät. Itse olin ainakin avanteen kasnsa hyvin rajoitettu siinä mitä tein. En voinut käydä tanssimassa, juosta, hölkätä, edes rappusten käveleminen ei ollut kovin fiksua koska silloin oli paskat useimmiten reisillä. Toisilla taas hommat onnistuu ihan hyvin eikä avanne tuota ongelmia. Eli mahdollisuutena VOISI olla hieman parempi elämä fyysisessä mielessä (jätetään se henkinen puoli hetkeksi unholaan). Mutta toisaalta ihan yhtä todennäköistä olisi se, että hommat sujuu vielä paskemmin kuin nykyään ja työelämässä oleminen olisi vieläkin hankalampaa. Mutta sitten ei olisi taustalla enää sairautta, jonka avulla voisi saada sitä eläkettä. Avanne kun ei ole sairaus eikä sitä katsota vammaksi jonka vuoksi voisi eläkettä saada. Todennäköisin mahdollisuus on se, että elämä ei tästä hirveästi muuttuisi. Ahtauma joka minulla on olisi varmasti mukana vielä avanteesta riippumatta, tosin avanteen kanssa se menisi helpommin tukkoon. Ahtaumia voisi myös tulla lisääkin eri paikkoihin. 

Ja en tiedä haluanko edes aloittaa kertomaan siitä, mitä avanne minulle henkiseltä kantilta merkitsee... Ensinnäkin, ei voi väittää, etteikö avanne vaikuttaisi parisuhteeseen. Ehkä maailmassa on sellaisia ihmisiä, joihin kyseinen asia ei vaikuttaisi (siis miehiä) mutta itse en moisia pyhiä otuksia ole vielä onnistunut tapaamaan. En siis osaa sanoa, kuolisiko parisuhteemme tähän avanteeseen, mutta jos kuolisi niin todennäköisesti olisin yksin lopun elämääni avanteeni kera. Ja ei, pelkkä avanne ei tietysti ole este parisuhteelle, mutta jos ajattelen asiaa ihan yksilökohtaisesti, niin siinä vaiheessa kun meikäläinen ottaa vaatteet pois niin se karuinkin karju alkaa juosta ja lujaa. Siihen vielä jos pistetään avanne samaan syssyyn, niin alkaa olla jo vaikea itseään edes vilkaista peilistä. Ja toki itseinho ei piristä parisuhdetta jossa kyseinen asia on jo ongelma. Eli voisi olla hyvin todennäköistä, että avanteen jälkeen saisin sanoa hyvästit parisuhteelleni. En siksi, että mieheni olisi pinnallinen kusipää vaan siksi, ettei kumpikaan meistä voisi tulla toimeen ihmisen kanssa, jollainen minusta avanteen kanssa tulisi.

Toisaalta voisi ajatella, että jos koko kroppa on jo murjottu, leikattu ja tuhottu täysin niin yksi pieni avanne ei nyt siinä paljoa paina... Ei ehkä painakaan, mutta minua painaa. En tiedä uskaltaisinko edes nukkua mieheni vieressä koska molemmat heräisimme minun ulosteestani ainakin muutamaan otteeseen. Ja vaikka mies sen kestäisi, niin minä en. Ja niin noh... Seksistä ja seksuaalisuudesta en edes aloita :D 

Tähdennetään vielä tähän loppuun, että kyse on siis MINUN tunteistani ja tuntemuksistani avanteesta joka minulla olisi. Näkemykseni eivät ole kenenkään toisen avannetta kohtaan samoja, kuin mitä ne itseäni kohtaan ovat. Ihminen jolla on avanne ei ole mitenkään pekkaa pahempi, rumempi tai epäviehättävämpi kuin muutkaan ihmiset. Ajatukset avanteesta koskevat siis vain ja ainoastaan minua itseäni ja omaa kroppaani.